Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa
|
17.5.2016

Toimeentulotuen Kela-siirtoa kannatetaan

Sosiaalibarometri-julkaisussa kysyttiin kuntien sosiaalitoimen ja Kelan näkemystä siirron vaikutuksista.
Teksti Anne Perälahti, SOSTE

Muutos koskettaa arviolta noin 250 000 kotitaloutta. Arvio perustuu toimeentulotuen saajiin vuonna 2014, jolloin toimeentulotukea sai yhteensä 253 000 kotitaloutta ja perustoimeentulotukea 234 000. Saajien määrä on kasvanut vuodesta 2011 lähtien.

Sosiaalibarometrin vastaajat katsovat siirron parantavan ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja oikeuksia välttämättömään toimeentuloon. Valtaosa hyötyy muutoksesta, mutta osan pelätään jäävän ilman tarvitsemaansa tukea ja palvelua.

Sosiaali- ja terveysjohtajista, sosiaalityöntekijöistä ja Kelan vastaajista selvä enemmistö pitää perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan oikeana ratkaisuna. Siirron etuna pidetään ihmisten tasapuolista kohtelua, kun etuutta myönnetään kaikille hakijoille samoilla ehdoilla.

Vastaajat arvioivat tuen hakemisen kynnyksen madaltuvan, koska asiointi Kelassa on helppoa ja vähemmän leimaavaa kuin sosiaalitoimistossa. He uskovat, että myös muiden Kelan myöntämien etuuksien saaminen helpottuu, sillä Kela pystyy sujuvasti tarkistamaan tietojärjestelmistään toimeentulotuen hakijoiden saamat etuudet ja oikeudet eri etuuksiin.

Kelan vastaajat uskovat Kelan hoitavan perustoimeentulotuen käsittelyn kuntia tehokkaammin. Kunnissa puolestaan Kelan järjestelmää pidetään toimeentulotuen asiakkaiden elämäntilanteita ajatellen liian byrokraattisena ja joutamattomana. Lisäksi sosiaalityöntekijöitä askarruttaa Kelan kyky hoitaa kiireelliset tukipäätökset lain edellyttämässä ajassa.

Valtaosa hyötyy, heikoimpia ei havaita

Toimeentulotuen siirtymisen Kelaan nähdään hyödyttävän valtaosaa tuen hakijoista, joilla ei ole monimutkaisia ongelmia ja jotka osaavat käyttää verkkopalveluja. Vastaavasti vaikeimmassa asemassa olevien tilanteen pelätään heikentyvän. Huolta herättävät etenkin ikäihmiset, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, maahanmuuttajat, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät sekä asunnottomat.

Tunnistaako Kela henkilökohtaiset tarpeet?

Vastaajat ovat huolissaan yksilöllisen auttamisen ja palvelun saannin heikkenemisestä. Näin pelätään käyvän, kun toimeentulotuki siirtyy verkkoon ja samanaikaisesti henkilökohtaista palvelua vähennetään. Kelan järjestelmien ei uskota pystyvän tunnistamaan hakijoiden henkilökohtaisia palvelutarpeita ja ohjaamaan heitä ajoissa sosiaalityön piiriin, mikä lisää syrjäytymisriskiä etenkin nuorilla.

Yhteistyötä ja ohjausta palveluihin vahvistettava

Asiakkaiden palvelujen ja tuen saannin turvaamiseksi vastaajat kehittäisivät Kelan ja sosiaalitoimen välistä yhteistyötä. Vastaushetkellä tammi-helmikuussa 2016 konkreettisten yhteistyökäytäntöjen kehittäminen oli vielä kesken.

Syrjäytymisen ehkäisemiseksi vastaajat toivoivat Kelan kehittävän keinoja tunnistaa asiakkaiden henkilökohtaiset palvelutarpeet ja ohjata heidät kuntien sosiaalityöhön. Sosiaalityöhön odotetaan vapautuvan resursseja, kun tuen käsittelytyö vähentyy kunnissa. Osassa kunnista muutos kuitenkin merkitsee suoria henkilöstövähennyksiä.

Sosiaalibarometri on tehty vuosittain vuodesta 1991 lähtien. SOSTEn toteuttamassa ja huhtikuussa julkistetussa Sosiaalibarometrin erityiskatsauksessa käsitellään toimeentulotuen Kela-siirtoa. Vastaajina ovat kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat, Kelan edustajat ja ensimmäistä kertaa sosiaalityöntekijät. Kyselyyn vastasi yhteensä 373 asiantuntijaa.

Lue lisää:

Millaisia vaikutuksia toimeentulotuen Kela-siirrolla? Marketta Rajavaara & Minna Ylikännö. Kelan tutkimusbogi.

 Toimeentulotuen muutos helpotus asiakkaalle Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Sosiaalivakuutus

Toimeentulotuen siirto etenee yhteistyössä Heli Kauhanen. Sosiaalivakuutus

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje