Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
15.2.2016

Tiedolla johtaminen osaksi sotea

Hallituksen asettamassa työryhmässä pohditaan kevään mittaan soten rahoitusta. Mallin saaminen käytäntöön vie todennäköisesti vuosia.
Teksti Outi Airaksinen | Kuvat Pauliina Mäkelä Napa Illustrations

Soten rahoitusta pohtivasta työryhmästä ei juuri tihku väliaikatietoja. Paineet ovat kovat, sillä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisella pitäisi saada kurottua umpeen peräti kolme miljardia euroa julkisen talouden kestävyysvajeesta.

Todennäköistä on, että nykyistä monikanavaista rahoitusmallia yksinkertaistetaan.

Todennäköistä on, että nykyistä monikanavaista rahoitusmallia yksinkertaistetaan. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan useista eri lähteistä, asiakasmaksuina, työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuina sekä muun muassa valtion ja kuntien verotuksen kautta. Lisäksi käytössä on erilaisia järjestelmiä, joilla kustannuksia tasataan.

Historian saatossa muovautuneen mallin uusiminen pitäisi aloittaa päättämättä ensin, kuka jatkossa maksaa soten kustannukset ja mitä kautta rahat kerätään.

Historian saatossa muovautuneen mallin uusiminen pitäisi aloittaa päättämättä ensin, kuka jatkossa maksaa soten kustannukset ja mitä kautta rahat kerätään ja jaetaan toimijoille. Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma pitää selvänä, että muutos vaatii vuosia – olipa ratkaisu millainen tahansa.

Valinnanvapaus lisää tiedon tarvetta

Sote-palveluihin kanavoidaan Kelan kautta nykyisin vuosittain noin 4,8 miljardia euroa. Kuntien kautta kulkeva sote-potti on puolestaan reilut 21 miljardia euroa vuodessa. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan olennaisinta olisi kerätä niin sanottua yksikanavatietoa eli mahdollisimman kokonaisvaltaista tietoa.

”Meidän pitää tietää, mitä eri tahoilla tehtävät asiat maksavat, jotta pystymme arvioimaan, mitä rahalla saa ja mihin se menee”, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Kelalla on jo nyt tiedot muun muassa siitä, miten yksityisten terveyspalveluiden asiakkaat toimivat, mitä palvelut maksavat ja miten rahoitus kulkee.

Kelalla on jo nyt tiedot muun muassa siitä, miten yksityisten terveyspalveluiden asiakkaat toimivat, mitä palvelut maksavat ja miten rahoitus kulkee. Kela on tutkinut pilottihankkeessaan Oulussa terveydenhuollon rahavirtoja kokonaisuudessaan, ja jatkossa kartoitusta on tarkoitus laajentaa koko Suomeen.

Valtakunnallinen koordinaatio luonteva

Uudessa sote-maailmassa tarvetta on myös valtakunnalliselle koordinaatiolle ja rahoitusmallille. Jatkossa ihmiset hakevat terveyspalveluja yhä enemmän hallinnollisten rajojen yli.

EU:n komissiossa on parhaillaan arvioitavana potilasdirektiivin soveltaminen Suomessa. Tämä voi johtaa siihen, että suomalaiset hakeutuvat lääkärin vastaanotolle aiempaa useammin myös rajojen ulkopuolella, jos hoidon korvaustaso esimerkiksi Virossa on täsmälleen sama kuin Suomessa.

”On vaikea kuvitella, että kansainvälistä korvausmenettelyä kannattaisi hoitaa monella eri järjestelmällä ja monessa eri paikassa. Vapaa palveluiden hakeminen edellyttää tehokasta järjestelmää, jossa tarvitaan valtakunnallista koordinointia ja rahoitusta”, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Kustannusten läpinäkyvyys edellyttää valtakunnallista ohjausta.

Myös kustannusten läpinäkyvyys edellyttää valtakunnallista ohjausta.

Kelan organisaatio toimii jo nyt valtakunnallisesti ja Kelan palvelut on yhdenmukaistettu eri puolilla Suomea.

”Tunnemme jo nyt kokonaisuuden ja esimerkiksi palveluiden kustannustasot ja hintamäärittelyt. Pyrimme jatkossa tiivistämään yhteistyötä, jotta saamme vielä paremman kuvan siitä, mikä on soten markkinaosapuolten toiminnan tilanne heidän omilla alueillaan”, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Kela tuo lisäarvoa päätöksentekoon

Mäki-Lohiluoma on huolissaan siitä, ettei Kela ole päässyt vaikuttamaan sote-yhteistyön toteutumiseen ja rahoituksen suunnitteluun niin paljon kuin se haluaisi.

”Olemme keskeisessä asemassa tiedolla johtamisen osalta, sillä ymmärrämme terveysmarkkinan.”

”Olemme merkittävä toimija kokonaisuudessa. Näkisin, että olemme keskeisessä asemassa tiedolla johtamisen osalta, sillä ymmärrämme terveysmarkkinan”, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Kela tekee vuosittain yli 16 miljoonaa sote-päätöstä.

Kela tekee vuosittain yli 16 miljoonaa sote-päätöstä, ja pääsee jo nyt reaaliaikaisesti käsiksi asiakasvalintoihin ja kustannuksiin liittyviin tietoihin.

”Toivon mukaan sote-päätöksillä vahvistetaan tiedolla johtamista ja tiedon hyödyntämistä. Sote-alueet hyötyvät, jos toimijat pystyvät vertaamaan paikallisen ja alueellisen tason asioita valtakunnalliseen tietoon”, Mäki-Lohiluoma sanoo.

 

Mikä on sote?

Sote on hallinnollinen uudistus, joka siirtää vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kunnilta, sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä sote-alueille. Uudistuksessa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Jatkossa kansalaiset voisivat vapaasti valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottamia palveluita.

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, turvata yhdenvertaiset palvelut koko maassa sekä leikata julkisen talouden kestävyysvajetta. Hallitus sopi viime marraskuussa 15 sote-alueen ja 18 itsehallintoalueen perustamisesta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy itsehallintoalueille näillä näkymin 1.1.2019.

Työkaluja sote-mallien vertailuun

Kelassa on valtava määrä vertailukelpoista tietoa terveydenhuollon kustannuksista ja tulonsiirroista. Ne auttavat vertailemaan vaihtoehtoisia sote-malleja.

Kelan aineistojen avulla voidaan vertailla esimerkiksi terveydenhuollon palvelujen kustannuksia eri puolilla Suomea. Eriteltyä tietoa on saatavilla kunnittain esimerkiksi asiakasmaksujen osuudesta, perusterveydenhuollon kuluista sekä menoista, joilla yhteiskunta korvaa esimerkiksi lääkekuluja ja käyntejä yksityisellä lääkäriasemalla.

Kelan aineistojen avulla voidaan vertailla esimerkiksi terveydenhuollon palvelujen kustannuksia eri puolilla Suomea.

Jotta rajallisten resurssien kohdistaminen olisi kustannustehokasta, pitää hahmottaa, millaisista kokoluokista kulloinkin puhutaan.

”Kun tiedetään, että jokin kustannuserä on suuri, voimat voidaan keskittää sen arviointiin ja jättää vähemmälle huomiolle ne erät, jotka eivät ole kokonaisuuden kannalta niin merkittäviä”, tutkija Timo Hujanen Kelan tutkimusryhmästä sanoo.

Hujanen on tehnyt terveydenhuoltoon liittyviä kustannusarviointeja jo aiemmin muun muassa THL:llä. Kelassa hänen työpöydällään ovat sote-laskelmat. Lisäksi hän on arvioinut työterveyshuollon kustannuksia ja korvauksia, vaikka työterveyshuollon järjestämisvastuu onkin työnantajalla.

”Tiedoillamme pystytään vertailemaan erilaisia sote-malleja erilaisilla aluejaoilla.”

Tiedoillamme pystytään vertailemaan erilaisia sote-malleja erilaisilla aluejaoilla, jos vain halutaan. Pystymme laskemaan eri alueiden kustannukset, ja jos aineistoon liitetään kuntien verotulot ja valtionosuudet, voimme laskea senkin, paljonko sote-rahaa pystytään laskennallisesti keräämään”, Hujanen sanoo.

Tarvetta reaaliaikaiselle tiedolle

Hujanen visioi Kelan sivuille tulevaisuudessa laskuria, josta jokainen voisi itse käydä hakemassa tarvitsemaansa tietoa. Ideaalitapauksessa järjestelmä tarjoaisi reaaliaikaista tietoa eri valintojen vaikutuksista kustannuksiin sekä päättäjille että palveluiden käyttäjille.

”Kuntien kustannusten laskenta ei ole ollenkaan niin reaaliaikaista, kuin Kelan korvausjärjestelmään tuleva tieto on. Sote voi muuttaa monella tavalla käytäntöjä, jos it-asiat vain lähtevät kehittymään”, Hujanen uskoo.

Laskennallisten apuvälineiden kehittäminen ja aineistojen keruu ovat työlästä puuhaa. Kelaan on vuosien mittaan kertynyt kehittyneiden tietojärjestelmien lisäksi laajasti terveydenhuollon käyttö- ja kustannustietoa sekä kosolti laskennallista osaamista ja simulointiosaamista.

Sote-laskelmia voidaan täydentää kustannusvaikutusten lisäksi myös tiedoilla hoitojen vaikuttavuudesta.

”Osaamistamme ei kannata sivuuttaa. Muuten lähdetään helposti keksimään pyörää uudestaan”, Hujanen sanoo.

Sote-laskelmia voidaan täydentää kustannusvaikutusten lisäksi myös tiedoilla hoitojen vaikuttavuudesta. ”Siinä paras tapa on mitata terveyteen liittyvää elämänlaatua, ja sitä, kuinka paljon se paranee hoidon myötä. Vaikuttavuuden arvioinnin pitäisi olla aivan samalla tavalla rekisterissä kuin kustannustietojenkin, koska se auttaa allokoimaan sote-rahoja sairauskohtaisesti”, Hujanen sanoo.

 

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet