Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Suora yhteyden­otto vähentäisi etuuksien alikäyttöä

Jos etuuteen oikeutetut voidaan tavoittaa henkilökohtaisesti, etuuksia haetaan enemmän ja ne täyttävät paremmin tarkoituksensa.
Teksti Jenni Juntunen
KTT Tuuli Paukkerin väitöskirja tarkastettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa kesäkuussa 2018.
KTT Tuuli Paukkerin väitöskirja tarkastettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa kesäkuussa 2018.

Miten etuuksien tarkoitus toteutuu väitöstutkimuksesi mukaan, tutkija Tuuli Paukkeri?

Tyypillisesti toimeentulotukea ja asumistukea hakevat ne, joilla on jatkuvasti pienet tulot. Ihmiset eivät useinkaan hae tukea lyhytaikaiseen tarpeeseen, johon se on ensisijaisesti tarkoitettu.

Henkilökohtaisen kirjeen ja hakemuksen saaneet takuueläkkeeseen oikeutetut hakivat eläkettä nopeammin ja todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät saaneet kirjettä.

Hakualttiuteen vaikuttavat negatiivisesti muun muassa epätietoisuus oikeudesta etuuteen, etuuksien hakemisen hankaluus tai sosiaalisen leimautumisen pelko.

Mikä on henkilökohtaisen viestinnän merkitys etuuksien alikäytön vähentämisessä?

Henkilökohtaisen kirjeen ja hakemuksen saaneet takuueläkkeeseen oikeutetut hakivat eläkettä tutkimusaineiston mukaan selvästi nopeammin ja todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät saaneet kirjettä.

Suhteessa suurempi vaikutus kirjeellä oli niille, joilla oli kansaneläkkeen lisäksi työeläketuloja ja jotka olivat todennäköisesti epätietoisempia oikeudestaan takuueläkkeeseen.

Miten etuuksien alikäyttö vaikuttaa köyhyyteen?

Etuudet vähensivät köyhyyttä tarkastelemassani kohderyhmässä. Toimeentulotukeen ja asumistukeen oikeutetuista 70–80 % oli kuitenkin pienituloisuusrajan alla vielä etuuksien maksamisen jälkeenkin.

Vaikka etuuksien alikäyttö väheni, sen vaikutus oli maksettujen etuuksien vaikutusta vähäisempi. Tämä johtuu siitä, että hakematta jääneet etuudet olivat haettuja pienempiä. ¶