Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa
|
20.9.2016

Subjektiivinen päivähoito-oikeus jää usein käyttämättä

Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja varhaiskasvatuksen tasa-arvo ovat ensimmäistä kertaa tutkittavana Helsingin kaupungin ja Kelan yhteisessä hankkeessa.
Teksti Anita Haataja, johtava tutkija, ja Maria Valaste, erikoistutkija, Kela | Kuvat Markus Antero

Nyt tutkittava tieto olisi ollut tarpeen silloin, kun subjektiivinen päivähoito-oikeus ja sen rajoittaminen olivat hallituksen käsiteltävänä.
Nyt tutkittava tieto olisi ollut tarpeen silloin, kun subjektiivinen päivähoito-oikeus ja sen rajoittaminen olivat hallituksen käsiteltävänä.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus toteutettiin Suomessa alle kouluikäisille lapsille tiettävästi ensimmäisenä maailmassa, vuonna 1996. Kuitenkin lähenemme OECD-maiden hännänhuippua, kun vertaillaan alle 7-vuotiaiden osuuksia varhaiskasvatuspalveluista. Syynä lienee mahdollisuus kotihoidon tukeen, jonka avulla alle 3-vuotiasta ja tämän alle kouluikäisiä sisaruksia voidaan hoitaa kotona.

Tiedot päivähoitopalveluja käyttävistä perheistä ovat surkeat verrattuna vaikkapa pienten lasten hoitorahatilastoihin. Varhaiskasvatuspalveluja käyttävien lasten määrä tilastoidaan vain vuoden viimeiseltä päivältä kunta­tason aggregaattitietona. Perheitä ei  tilastoida lainkaan. Päivähoitopalveluja käyttävien lasten ja perheiden määrä on vuoden aikana kuitenkin huomattavasti suurempi kuin vuoden viimeisenä päivänä.

Tiedot päivähoitopalveluja käyttävistä perheistä ovat surkeat verrattuna vaikkapa pienten lasten hoitorahatilastoihin.

Tänä vuonna käynnistyneestä Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä (HELA) -hankkeesta saadaan vihdoin kootusti tietoa lasten hyvinvoinnista ja varhaiskasvatuksesta. Hankkeessa ovat mukana Kelan tutkimus, Helsingin kaupungin tietokeskus (Tieke) ja varhaiskasvatusvirasto.

Olemme Kelassa kehittäneet päättelymenetelmän, jossa hyödynnetään Kelaan tulevia lasten päivähoitoilmoituksia. Päättelyjen osuus jää tässä menetelmässä kuitenkin melko suureksi.

Tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi

Koska varhaiskasvatuspalvelujen käyttäjistä ei ole saanut yksilö- ja perhetason tietoa kuten tulonsiirtojen saajista, on ollut mahdotonta tutkia esimerkiksi, miten monessa perheessä lastenhoitoratkaisut muuttuvat, kun perheeseen syntyy lisää lapsia, isä tai äiti joutuu työttömäksi tai työkyvyttömäksi, vanhemmat eroavat tai muuta vastaavaa. Kuinka tärkeää ajankohtainen tieto olisikaan ollut silloin, kun hallitus arvioi subjektiivisten oikeuksien rajoittamisen vaikutuksia varhaiskasvatuksessa.

Hallituksen esityksen arvioinnit perustuvat nyt muun muassa kuntapäättäjille vuonna 2004 tehtyyn kyselyyn.

Hallituksen esityksen (HE 80/2015) arvioinnit perustuvat nyt muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton vuonna 2004 tilaamaan, selvityshenkilön reiluun 20 kuntaan tekemään kyselyyn. Vastaajina olivat kunnan päivähoidon johtavat virkamiehet tai sosiaalijohtajat.

Valmisteilla oleva rekisteritutkimusaineisto on ensimmäinen lajissaan ja varsin haastava kokoamistehtävä. Hankkeessa Helsingin varhaiskasvatuspalveluja käyttävien lasten tiedot yhdistetään heidän vanhempiensa tietoihin ja asuntokuntiin. Asuntokuntiin kuuluviin liitetään Kelan etuustiedot, hoitorahojen käyttötiedot ja muita tulo- ja taustatietoja.

Valmisteilla oleva rekisteritutkimusaineisto on ensimmäinen lajissaan ja varsin haastava kokoamistehtävä.

Tulevaan yksilö- ja perhetasoiseen aineistoon yhdistetään tiedot useiden etuuksien ja varhaiskasvatuspalvelujen käytön kuukausitasoisista jaksoista niin lasten kuin vanhempienkin näkökulmasta. Ensimmäisessä vaiheessa aikasarja kattaa vuodet 2008–2015, eli aineisto mahdollistaa myös erilaisten hoitopolkujen seurannan yli vuosien. ¶

 

Miten varhaiskasvatusoikeuden  rajoittaminen olisi vaikuttanut?

 

HELA-hankkeella on vastattavana useita tutkimuskysymyksiä.  Yhtenä tavoitteena on arvioida SISU-mikrosimulointimallia hyödyntämällä, kuinka monta lasta ja perhettä varhaiskasvatusoikeutta rajoittavan lain käyttöönotto olisi koskenut Helsingissä.

Hankkeessa tutkitaan myös useiden reformien tavoitteiden toteutumista. Yksi tällainen reformi on vuonna 2014 voimaan tullut joustava hoitoraha alle 3-vuotiaiden vanhemmille, jotka tekevät lyhennettyä työaikaa. Missä määrin hoitoraha on edistänyt vanhempien paluuta työelämään, mikä oli yksi lain tavoitteista? Entä kuinka suuri osa vanhemmista on työsuhteessa olevia, perhevapailta osa-aikatyön kautta työhön palaavia vanhempia? Minkälaisia päivähoitopalveluja nämä osa-aikatyötä tekevät vanhemmat käyttävät?

Laki lasten varhaiskasvatuksesta korvasi lain lasten päivähoidosta (L 580/2015) kaksi vuotta sen jälkeen kun varhaiskasvatuspalvelujen hallinnointi siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Ministeriölle kuuluu myös tilastoinnin kehittäminen. Ministeriössä onkin käynnistynyt uudenlaisen, yksilötasoisen tilastointitavan selvittämistyö (Vares-hanke).

Vuoden 2016 lakimuutos rajoittaa lasten subjektiivisia oikeuksia varhaiskasvatuspalveluihin. Päivähoitoperheiden oikeus varhaiskasvatuspalveluihin supistui osa-aikaiseksi, jos perheen olosuhteet muuttuivat laissa luetelluissa tilanteissa. Kaikki kunnat, kuten Helsinki, eivät kuitenkaan ota rajoituksia käyttöön.
Tutkimushanke on mukana kahdessa Suomen Akatemian strategisen neuvoston rahoittamassa konsortiossa, TITA-hankkeessa (Tackling Inequalities in Time of Austerity) ja WIP-hankkeessa (Work, Inequality, and Public Policy), sekä yhteistyössä kolmannen konsortion, CHILDCARE-hankkeen (Tasa-arvon kysymykset lasten päivähoidon, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä), kanssa.

 

Kotihoidon tuella hoidettavat jäävät ulkopuolelle

Suuri osa lastenhoidon muutoksista perustuu yksinkertaisesti lapsen ikään. Oikeus kotihoidon tukeen tai varhaiskasvatuspalvelujen käyttöön alkaa vanhempainrahakauden jälkeen lapsen ollessa noin 9 kuukauden ikäinen. Oikeus kotihoidon tukeen lakkaa, kun perheen nuorin täyttää kolme vuotta. Muutos koskee samalla heidän 3–6-vuotiaita sisaruksiaan.

Kuusivuotiaat aloittavat ilmaisen, osa-aikaisen esikoulun. Osa heistä käyttää lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja. Yleensä 7-vuotiaat aloittavat oppivelvollisuuskoulun mutta voivat sen lisäksi käyttää iltapäiväkerhopalveluja.

Kotona kotihoidon tuella hoidettavat lapset ovat esikouluikään asti kunnan järjestämien ja tuottamien varhaiskasvatuspalvelujen ulkopuolella mutta oikeutettuja avoimen varhaiskasvatuksen palveluihin, kuten esimerkiksi leikkipuistotoimintaan. Sitä on tarjolla esimerkiksi Helsingissä.

 

Lähteet

Haapamäki, Elise ja Ranto, Sanna:  Varhaiskasvatus ja lastenhoidon tuet  Helsingissä. Tilastoja 2015:11. Helsingin kaupunki, Tietokeskus.

Haataja, Anita ja Juutilainen Vesa: Päivähoitotietoa Kelassa. Nettityöpapereita 36/2012. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.

Karila, Kirsti: Vaikuttava varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus. Raportit ja selvitykset 2016:6. Helsinki: Opetushallitus

Lasten päivähoidon tilastotietoja vuodelta 2015. Varhaiskasvatusvirasto. Tietohallintoyksikkö. Helsingin kaupunki.

Tilastokeskus. SISU-malli. Käyttöopas tulonsiirtojen ja verotuksen mikrosimulointiin. Helsinki: Tilastokeskus, 2015.

Valaste, Maria. Kotihoidontuki vai päivähoito. Kotihoidon tuen vaihtoehdot ja vaikutukset päivähoitopalvelujen kysyntään ja vanhempien työvoiman tarjontaan. Teoksessa Haataja A, Airio I, Saarikallio-Torp M ja Valaste M (toim.) Laulu 573 perheestä. lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Helsinki: Kela, 2016.

Väinälä, Anna. Selvitys kotona olevien vanhempien lasten päivähoitotilanteesta, syyskuu 2004, Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004:16, ensipainos.

 

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje