Valinnanvapausjärjestelmän rakentaminen alkoi syyskuussa 2017 ja jatkuu vuoteen 2020 saakka. Tietojärjestelmä rakennetaan vaiheittain.
− Jotta valinnanvapaus voi toimia, se tarvitsee hyvän järjestelmän. Kelalle on merkittävä asia päästä tekemään sitä, sanoo Kelan sote-projektia luotsaava Hanna Varis.
Ensimmäisenä etappina pilotti
Sote- ja maakuntauudistuksen lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi kesänä. Valinnanvapauspilotit käynnistyvät heinäkuussa 2018.
Ensimmäisessä vaiheessa Kela rakentaa tietojärjestelmän sote-keskusten suoran valinnan pilotille. Suoran valinnan palveluista asiakas voi valita haluamansa yksityisen tai julkisen palveluntuottajan, esimerkiksi sote-keskuksen ja suun terveydenhuollon yksikön.
Kelan valinnanvapausjärjestelmä tulee olemaan kansallinen tietovaranto, johon tallennetaan asiakkaan tekemät valinnat, asiakkaan saamat palvelut, palveluntuottajille maksetut korvaukset ja sopimukset, jotka maakunnat ovat tehneet palveluntuottajien kanssa. Tavoitteena on, että sen kautta toimijat saavat käyttöönsä tarvittavat tiedot henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelin prosesseja varten.
Tulevaisuudessa asiakas valitsee sote-keskuksensa Omakannassa.
Valinnanvapausjärjestelmä on yhteydessä Kanta-palveluihin. Tulevaisuudessa asiakas valitsee sote-keskuksen ja näkee itseään koskevat valinnanvapaustiedot Omakannan kautta.
−Tietovarannon kautta kaikki tarvittava tieto on eri toimijoiden valtakunnallisessa käytössä. Se mahdollistaa digitalisaation sosiaali- ja terveydenhuollossa aivan uudessa laajuudessa, sanoo muutosjohtaja Marjukka Turunen Kelasta.
Yhteistyössä asiakkaiden kanssa
Tietojärjestelmä rakennetaan asiakasnäkökulma edellä. Sen asiakkaita ovat kaikki kansalaiset, maakunnat ja palveluntuottajat.
− On välttämätöntä, että palvelut luodaan tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Varmistamme asiakkaiden palautteen avulla, että työ etenee oikeaan suuntaan, Turunen painottaa.
Työtä tehdään epävarmuutta sietäen, sillä valinnanvapauslakiin voi tulla vielä muutoksia. Hanna Varis ja Marjukka Turunen kuitenkin muistuttavat, että Kelassa on ennenkin aloitettu tietojärjestelmätyö jo ennen lainsäädännön valmistumista.
STM ohjaa soten tietojärjestelmien toteutusta. Työkaluna on yhteinen kokonaisarkkitehtuuri, joka kattaa kansallisten palveluiden, maakuntien ja tuottajien toiminnan. Mukana tietojärjestelmätyössä ovat Kelan lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestörekisterikeskus ja Valvira. Yhdenmukaisia kansallisia tiedonhallintapalveluja rakennetaan pala palalta, vaiheittain kehittäen ja pilotoinneista saatuja oppeja hyödyntäen.
−On hienoa, että sote-uudistus etenee käytäntöön. Uskomme Kelassa vahvasti siihen, että teemme nyt yhdessä parempaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, Marjukka Turunen sanoo.
Lue Marjukka Turusen blogikirjoitus: Kela auttaa sote-uudistusta onnistumaan