Johtamisen alan väitöskirjasi selvitti sote-organi-
saatioiden muuttamista liikelaitoksiksi. Minkälaisia sote-organisaatioihin kohdistuvia jännitteitä havaitsit tutkimuksessasi?
Suurimmat ristiriidat johtuvat siitä, että organisaatiomalleja ja toimintatapoja kopioidaan yksityisen sektorin organisaatio- ja liiketoimintamalleista ja ajatellaan, että one size fits all eli yksi malli sopii kaikkeen. Liiketalouden malleja ei voi suoraan siirtää sotemaailmaan, jossa organisaatiot ovat hyvin heterogeenisiä ja niiden tavoitteet aivan erilaisia kuin liikeyrityksissä. Julkisen talouden läpinäkyvyysvaade myös lisäsi byrokratiaa ja osittain vesitti yhtiöittämisen tuomat edut.
Laajassa haastattelututkimuksessa pääsit näkemään suuriin suomalaisiin sairaanhoitopiireihin kuuluvien sote-organisaatioiden toimintaa sisältäpäin. Miten
johtamista sote-organisaatioissa voisi kehittää?
Sote-organisaatioihin tarvitaan strategisen muutosjohtamisen osaamista, ja henkilöstö pitää ottaa mukaan toiminnan kehittämiseen. Muutokset pitäisi viestiä niin, että ne eivät ole ristiriidassa toiminnan arvojen kanssa. Sote-alalla arvot ja substanssiosaaminen ovat perinteisesti erittäin tärkeitä asioita. Päätöksentekoa pitäisi kuitenkin jakaa myös tulosalueiden johtajille, ja tulostavoitteiden ja keinojen pitäisi olla mahdollisimman konkreettisia sekä realistisia.