Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Sosiaalivakuutus kysyi asiantuntijoilta: Miten toimeentulo­tuki kannattaisi järjestää

Asiantuntijat arvioivat kolmea tapaa järjestää toimeentulotuki. Kukaan haastatelluista ei palauttaisi perustoimeentulotuen hoitamista kunnille.
Teksti Johanna HytönenKuvat Helena Koskinen
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toimeentulotukilain uudistamista selvittävän työryhmän toukokuussa 2020. Sosiaalivakuutus kysyi asiantuntijoilta, mitä toimeentulotuelle pitäisi tehdä. Saimme kolmentyyppisiä ehdotuksia.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toimeentulotukilain uudistamista selvittävän työryhmän toukokuussa 2020. Sosiaalivakuutus kysyi asiantuntijoilta, mitä toimeentulotuelle pitäisi tehdä. Saimme kolmentyyppisiä ehdotuksia.

Perustoimeentulotuki on noussut koronakevään taloushaasteiden ja sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen myötä jälleen keskustelunaiheeksi. Keskustelua on ruokkinut myös tuore sosiaalibarometri, jossa arvioitiin Kelan onnistumista perustoimeentulotukeen liittyvien tehtävien hoitamisessa.

Sosiaalivakuutus haastatteli kesäkuussa 2020 kuutta sosiaaliturvan asiantuntijaa.

Sosiaalivakuutus haastatteli kesäkuussa 2020 toimeentulotuen tulevaisuudesta kuutta sosiaaliturvan asiantuntijaa. He näkivät nykytilanteessa sekä hyvää että kehitettävää ja mahdollisuuksia uusiin linjanvetoihin.

Kysymyksiin vastasivat Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas, Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä, parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja ja THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juho Saari, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio ja Kelan tutkimuksen ryhmäpäällikkö Minna Ylikännö.

Yhdenvertaisuus vahvistui toimeentulotuen siirrossa

Kun sosiaali- ja terveysministeriö vuonna 2015 käynnisti perustoimeentulotuen siirron kunnilta Kelan hoidettavaksi, ministeriöllä oli keskeisenä tavoitteena asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantaminen. Tavoite on Sosiaalivakuutuksen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan toteutunut.

Kela on selkeästi onnistunut parantamaan toimeentulotuen asiakkaiden yhdenvertaisuutta.

Toimeentulotuki on viimesijainen etuus
  • Toimeentulotukea voidaan myöntää henkilölle tai perheelle, jos hänen toimeentulonsa tai ensisijaiset etuudet eivät riitä välttämättömiin menoihin, kuten asuntoon ja ruokaan.
  • Lain mukaan toimeentulotuen tarkoituksena on turvata toimeentulo ja edistää asiakkaan itsenäistä selviämistä. Laki velvoittaa tarkastelemaan asiakkaan tilannetta toimeentulotuen käsittelyssä kokonaisuutena.
  • Toimeentulotuki muodostuu Kelan myöntämästä perustoimeentulotuesta ja kuntien myöntämistä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kela ja kunnat tekevät yhteistyötä toimeentulotuen käsittelyssä.
  • Toimeentulotuen bruttomenot olivat 780 milj. euroa vuonna 2019. Perustoimeentulotuen osuus oli tästä 718,1 milj. euroa. Toimeentulotukea myönnettiin 298 017 kotitaloudelle ja 452 991 henkilölle.

https://sosiaalivakuutus.fi/sosiaalivakuutus-kysyi-asiantuntijoilta-miten-toimeentulotuki-kannattaisi-jarjestaa/#box-story-0

Ennen perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan kunnissa oli paikallisia käytäntöjä, jotka vaaransivat asiakkaiden yhdenvertaisuuden. Perustoimeentulotuen käsittely on haastateltujen asiantuntijoiden mukaan nyt harmonisoitu koko maassa.

Sipilän hallituksen eriarvoisuustyöryhmää vetänyt professori Juho Saari toteaa Sosiaalivakuutukselle, että asiakkaan asema suhteessa järjestelmään vahvistui, kun sosiaalityöntekijän harkintavalta väheni.

THL:n erikoistutkija Paula Saikkonen totesi keväällä 2020 Sosiaalivakuutukselle, että Tilastokeskuksen pienituloisimpien tiedoista voidaan myös jokseenkin luotettavasti päätellä, että toimeentulotuen alikäyttö on vähentynyt. Se oli myös yksi uudistuksen tavoitteista.

Tuliko toimeentulotuesta perusturvan laajennus?

Sosiaalivakuutuksen haastattelemat asiantuntijat ovat vakuuttuneita siitä, että toimeentulotuen kokonaisuus on syytä uudistaa.

Valtaosa haastatelluista asiantuntijoista on sitä mieltä, että oikea aika uudistukselle on nyt, kun sosiaaliturvan kokonaisuudistus on käynnistynyt. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin jo asettanut toimeentulotukilain uudistamista selvittävän työryhmän toukokuussa 2020.

Oikea aika uudistukselle on useimpien asiantuntijoiden mukaan nyt, kun sosiaaliturvan kokonaisuudistus on käynnistynyt.

Vaikka toimeentulotuen asiakkaiden yhdenvertaisuus on parantunut, asiakkaiden yhteys sosiaalipalveluihin on asiantuntijoiden mukaan heikentynyt ja tarpeellinen yksilöllinen harkinta toimeentulotuen käsittelyssä vähentynyt.

Saari kutsuu toimeentulotukea sosiaaliturvan isoksi vuotokohdaksi, koska se on kiireisimmin uudistuksen tarpeessa. Hän toivoo, että toimeentulotuen uudistus pystytään sulauttamaan hyvin osaksi sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta vetävän Pasi Moision mielestä toimeentulotuesta on tullut eräänlainen tulotakuu, jollaiseksi sitä ei ole alun perin tarkoitettu. Toiset asiantuntijat puhuvat toimeentulosta jopa perustulon korvikkeena.

”Toimeentulotukijärjestelmä toimii nyt hyvin niiden hakijoiden näkökulmasta, jotka eivät itse asiassa tarvitse viimesijaista tukea.”

Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, mutta toimeentulotukijärjestelmä toimii nyt hyvin niiden hakijoiden näkökulmasta, jotka eivät itse asiassa tarvitse viimesijaista tukea. Toimeentulotuesta on tullut valtaosalle saajista perusturvan laajennus”, toteaa Minna Ylikännö.

Tarveharkinta on tarpeen perustoimeentulotuessakin

Moision mielestä on välttämätöntä käydä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä toimeentulotukeen liittyvä arvokeskustelu.

Toimeentulotuen uudistamisessa joudutaan Moision mukaan ottamaan kantaa muun muassa siihen, miten toimeentulotuessa voitaisiin toteuttaa tarveharkintaa vaarantamatta asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Käytännössä se tarkoittaisi tarveharkinnan normittamista eli jonkinlaista sääntelyä.

Mitä toimeentulotuelle sitten pitäisi tulevaisuudessa tehdä ja mikä organisaatio siitä vastaisi jatkossa?

Kelassa on tehty paljon töitä, jotta etuuskäsittelijät voisivat Kelan lakisääteisen tehtävän rajoissa huomioida myös yksilöllisiä elämäntilanteita. Perustoimeentulotuen käsittelyyn on Kelassa kirjoitettu toistaiseksi jo 150 sivua yksityiskohtaisia ohjeita.

”Silti koko ajan tulee esiin lisää uudenlaisia yksilöllisiä elämäntilanteita, jotka vaikuttavat tuen tarpeeseen ja käsittelyyn”, Ylikännö kuvailee.

Mitä toimeentulotuelle sitten pitäisi tulevaisuudessa tehdä ja mikä organisaatio siitä vastaisi jatkossa? Sosiaalivakuutuksen haastattelemat asiantuntijat esittivät käytännössä kolme erilaista vaihtoehtoa toimeentulotuen organisointiin.

Vaihtoehto 1: Kela vastaa perustoimeentulotuesta yhteistyökumppaneineen

Juho Saaren mielestä toimeentulotuki ja sosiaalityö pitäisi kytkeä vahvemmin yhteen. Sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen saamisen pitäisi jatkossa olla toimeentulotuen asiakkaille joko subjektiivinen oikeus tai velvollisuus.

Kela voisi Saaren mielestä vastata perustoimeentulotuesta jatkossakin. Siirto esimerkiksi maakuntiin voisi hänen mielestään vaarantaa yhdenvertaisuuden.

”Toimeentulotuen siirto esimerkiksi maakuntiin voisi  vaarantaa yhdenvertaisuuden.”

Yhteyksiä Kelan ja sosiaalitoimen välillä pitäisi Saaren mukaan vahvistaa.

”Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi niin, että perustoimeentulotuen saanti edellyttäisi 3 kuukauden jälkeen yhteyksiä sosiaalitoimeen”, Saari toteaa.

”Tulevaisuudessa on syytä tavoitella ihan uudenlaista perusturvajärjestelmää.”

Kuntaliiton Hanna Tainion vastuualueisiin kuuluu kuntien sosiaalityö. Tainion mielestä ei ole lyhyellä tähtäimellä tarvetta tehdä toimeentulotukeen suuria muutoksia, koska käynnissä on sosiaaliturvan kokonaisuudistus.

”Tulevaisuudessa on syytä tavoitella ihan uudenlaista perusturvajärjestelmää. Nykyistä toimeentulotuen järjestelmää ei ole tässä vaiheessa tarpeen romuttaa”, hän sanoo.

Tainion mielestä kuntien ja Kelan yhteistyössä on edistytty hyvin.

”Kuntien ja Kelan yhteistyössä on edistytty hyvin.”

”Korona-aikana on ollut hyvä, että perustoimeentulotuen myöntäminen ei enää työllistä kuntia, vaan työpanosta on voitu suunnata uusiin, koronan myötä tulleisiin tehtäviin”, hän lisää.

Kela on uutena yhteistyömuotona avannut keväällä 2020 kuntien ja Kelan välisen sosiaalihuollon verkkokoulun, jossa jaetaan osaamista yhteisten asiakkaiden palvelemisessa.

Tainio toivoo, että kuntien ja Kelan välistä yhteistyötä ja tiedonjakoa voitaisiin helpottaa joillakin lakimuutoksilla.

”Viranomaisten välistä vastuuta pitäisi selkeyttää lainsäädäntöä kehittämällä. Kelassa pitäisi olla mahdollisuus yksilöllisempään harkintaan ja joustavuuteen.”

Vaihtoehto 2: Maakunta tai alue vastaa perustoimeentulotuesta

Osa asiantuntijoista veisi toimeentulotuen päätöksentekoa lähemmäs asiakkaita, vaikka poliittiset päätökset tehtäisiinkin valtakunnallisesti.

Köyhyyttä ja eriarvoisuutta tutkinut Ilari Ilmakunnas uskoo, että palvelujen järjestämisessä kuntia isommat hartiat voisivat olla tarpeen. Hän muistuttaa, että Suomen nykyinen toimeentulotukijärjestelmä on poikkeuksellinen.

”Palvelujen järjestämisessä kuntia isommat hartiat voisivat olla tarpeen.”

”Toimeentulotuen siirto maakuntiin olisi ainakin selvittämisen arvoinen asia. Juuri missään muualla viimesijaista tukea ei ensisijaisesti hallinnoida kansallisella tasolla. Useimmissa Euroopan maissa alueilla tai paikallisilla tahoilla on hyvin suuri valta viimesijaisen tuen maksamisessa. Poliittiset päätökset viimesijaiseen tukeen liittyen tehdään useimmiten kansallisella tasolla”, Ilmakunnas kertoo.

”Uusi toimeentulotukijärjestelmä voitaisiin rakentaa Kelan vakuutuspiirien pohjalle.”

Minna Ylikännö arvioi, että uusi toimeentulotukijärjestelmä voitaisiin rakentaa Kelan vakuutuspiirien pohjalle. Vakuutuspiireillä on kokemusta paikallisesta yhteistyöstä, ja niiden on ylipäätään helpompi tehdä yhteistyötä paikallisesti kuin kansallisen organisaation.

Ylikännön mukaan toimeentulotuen käsittelyssä tarvitaan paikallistuntemusta. Hän muistuttaa, että toimeentulotukilaki velvoittaa harkitsemaan asiakkaan tilannetta kokonaisuutena. Lain mukaan toimeentulotuen tarkoituksena on turvata toimeentulo ja edistää asiakkaan itsenäistä selviämistä.

Kelasta kuntiin tehtävät huoli-ilmoitukset eivät nykyisellään riitä tukemaan asiakkaiden itsenäistä selviämistä. Huoli-ilmoituksia voidaan kyllä kehittää, mutta iso kansallinen organisaatio ei pysty toimimaan yksin. Kelan vakuutuspiirien pohjalle voitaisiin rakentaa uusi järjestelmä, jolla olisi myös paikallistuntemusta.”

Aito yhteistyö edellyttäisi hänen mielestään organisaatioiden tuomista yhteen, tehtävien määrittelyä uusiksi laeissa ja yhtenäistä käsitystä asiakkaista ja asiakkaiden tarpeista.

”Tarvitaan yhteiset tietojärjestelmät ja yhteiset tavoitteet”, Ylikännö lisää.

”Kelalla on kyky saada asiat toimimaan myös paikallisesti.”

Hänen mukaansa Kelalla on kyky saada asiat toimimaan myös paikallisesti.

Oulun allianssimalli on siitä hyvä esimerkki”, hän lisää.

Oulussa asiakkaan kanssa työskentelevät yli organisaatiorajojen pääosin samat yhteyshenkilöt koko asiakkuuden ajan. Asiakasta ei jätetä missään vaiheessa ilman palvelua tai aktiivista yhteydenpitoa.

Kelassa pilotoitiin keväällä 2019 myös uutta huolen tunnistamisen mallia, jossa asiakkaan oma näkemys tuodaan aiempaa vahvemmin esiin. Tarkoituksena on tehdä huoli-ilmoituksista laadukkaampia, kattavampia ja yhtenäisempiä. Lähes puolet kunnan sosiaalipalveluihin ohjatuista asiakkaista piti ohjausta hyödyllisenä.

Vaihtoehto 3: Uusi yhteenliittymä vastaa perustoimeentulotuesta

Haastatelluista asiantuntijoista kukaan ei olisi palauttamassa perustoimeentulotuen käsittelyä kunnille. Kristillisdemokraattien Asmo Maanselkä ottaisi toimeentulotuen kehittämiseen esimerkkiä Norjan kumppanuusmallista.

Norjassa on valtion järjestämät työ- ja hyvinvointipalvelut, jotka toimivat yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa. Työ- ja hyvinvointitoimistoja on Norjan kaikissa kunnissa.

Norjan työ- ja hyvinvointipalvelut hallinnoi kolmannesta Norjan valtion budjetista ja kymmeniä erilaisia etuuksia, kuten työttömyysetuuksia, sairausvakuutusta, eläkkeitä, perhe-etuuksia, toimeentulotukea ja työvoimatoimenpiteitä.

”Suomessa kehittäminen voitaisiin aloittaa rakentamalla TYP-keskuksista yhden luukun toimistoja Norjan mallin mukaisesti. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on työelämäpalvelujen, kunnan ja Kelan yhteinen toimintamalli, joka palvelee pitkään työttömänä olleita työnhakijoita”, Maanselkä visioi.

”Tukien maksatuksen ja tukeen liittyvien sosiaalipalvelujen pitäisi järjestyä samasta paikasta.”

Maanselän mielestä tukien maksatuksen ja tukeen liittyvien sosiaalipalvelujen pitäisi järjestyä samasta paikasta.

”Tällä hetkellä toimijat ovat liian hajallaan eikä tarvittava tieto kulje. Ohjaus palveluihin jää toteutumatta.”

Sosiaalinen luototus osaksi toimeentulotukea?

Sisäministeriö kutsui Juho Saaren toukokuussa 2020 tuottamaan politiikkasuosituksia, joilla torjuttaisiin koronaepidemian talousvaikutusten aiheuttamaa eriarvoisuutta ja turvattomuuden kasvua.

Saarella on useita konkreettisia ehdotuksia myös toimeentulotuen uudistamiseksi. Hän toisi sosiaalisen luototuksen toimeentulotuen keinovalikoimaan perustoimeentulotuen sekä kuntien hoitamien ehkäisevän toimeentulotuen ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen rinnalle.

”Olisi ylivelkaantuneiden kannalta erittäin tärkeä asia, että he voisivat turvautua sosiaaliseen luototukseen pikavippien sijasta”, hän sanoo.

Saari arvioisi myös toimeentulotuen sanktiojärjestelmän toimivuuden. Onko toimeentulotuen alentaminen riittävä työllistymistä edistävä pakote, jos toimeentulotuen hakija on laiminlyönyt työllistymisen velvoitteensa, menettänyt oikeuden työttömyysturvaan ja hakee siksi toimeentulotukea? Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, eikä sitä voi nykyisellään kokonaan evätä, jos toimeentuloa ei voi muuten taata.

Saari ottaisi toimeentulotuen kehittämiseen mukaan algoritmit, joilla voitaisiin tietoturvallisesti ja tietosuojavaltuutetun hyväksymällä tavalla seurata toimeentulotuen tarvetta ja toimivuutta. Tarkoituksena olisi Saaren mukaan palvelujen ja talouden parempi resursointi ja ennakointi, ei toimeentulotuen asiakkaiden profilointi.

https://sosiaalivakuutus.fi/sosiaalivakuutus-kysyi-asiantuntijoilta-miten-toimeentulotuki-kannattaisi-jarjestaa/#box-story-1