Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Sosiaali­turvan uudistuksen tulisi perustua tietoon

Sosiaaliturvan uudistamiseksi löytyy kattavasti tietoa. Mutta kuka sitä käyttää ja miten? Oikealla tiedolla voidaan estää virheet ja automatisoida osa palveluista.

Sosiaaliturvan uudistuksella tavoitellaan hyvinvoinnin lisääntymistä. Tavoitteita koskevassa keskustelussa mainitaan myös työllisyysasteen nousu, köyhyyden poisto ja julkisen talouden kestävyys.

Kansakunnalle kysymys on iso, sillä sosiaaliturvaan käytetään vuosittain noin 70 mrd. euroa. Kelan osuus on tästä noin viidennes. Uudistustarve näyttää keskittyvän erityisesti Kelan maksamiin etuuksiin.

Kelan etuuksien valikoima on vaurauden lisääntyessä laajentunut.

Kelan etuuksien valikoima on vaurauden lisääntyessä laajentunut. Nyt etuuksia pitäisi karsia tai yksinkertaistaa, jotta hakijan elämä ei olisi enää niin monimutkaista ja työnteko olisi taloudellisesti nykyistä kannustavampaa.

Entä jos uudistuksen jälkeen joku putoaa Kelan etuuksien ulkopuolelle? Entä jos joku saa vähemmän kuin ennen? Potentiaaliset häviäjät ja voittajat saadaan kyllä selville ennen uudistustakin.

Tiedot Kelan maksamista etuuksista ovat kattavat. Tietoa löytyy siitä, kuka etuuksia käyttää, kuka niitä hakee ja kuinka paljon niitä myönnetään. Emme siis joudu uudistamaan hämärän peitossa.

Emme joudu uudistamaan hämärän peitossa.

Tieto etuuksien rinnakkaiskäytöstä saadaan ajantasaisesti Kelan tietovarastosta. Esimerkiksi toimeentulotuen saajista tiedämme, kuinka moni on saanut samaan aikaan asumistukea tai työmarkkinatukea.

Mutta uskotaanko yleisesti tilastoa, tutkimusta vai käytännön kokemusta? Lehtien palstoilla esiintyvät usein kokemusasiantuntijat. Kelan asiakas saattaa toivoa uudistukselta helppoa asiointia, enemmän rahaa elämiseen, työpaikkaakin. Lobbaaja taas voi valikoida tietomassasta vain omia eturyhmiään palvelevaa tietoa.

Eurostatin tilaston mukaan työttömän riski ajautua köyhyyteen on Suomessa Euroopan matalin.

Eurostatin tilaston mukaan työttömän riski ajautua köyhyyteen on kuitenkin Suomessa Euroopan matalin. On tärkeää sekä kuunnella jokaisen asiakkaan kokemusta että pitää mielessä suuri kuva.

On myös syytä miettiä, onko sosiaaliturvaetuuksien laaja valikoima ongelma? Vai onko siitä tullut ongelma, koska etuuksien hakeminen on joskus vaikeaa, työlästä ja monimutkaista?

Koska sosiaaliturvamme on pääosin tarveperusteinen, haasteena on tarpeen määrittely. Se voi myös aiheuttaa viiveitä etuuksien saamisessa. Tiedon saaminen ajantasaisesta tulorekisteristä helpottaa jo tilannetta.

Sosiaaliturvaa uudistettaessa ei pidä jättää yhtään kiveä kääntämättä. Jospa jatkossa robotti louhisi tietomassan uumenista automaattisesti tiedon, jota tarvitaan tilanteeseen sopivan sosiaaliturvan ja palvelun räätälöimiseen.