Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
19.2.2021

Sosiaaliturvan kauneuskilpailu, osa 6: Viro sijoitti digitaalisiin palveluihin ‒ perusturva jäi ohueksi

Viro käyttää sosiaaliturvaan rahaa kahdeksanneksi vähiten Euroopassa. Päättäjät ovat kuitenkin jo heränneet kehittämään kapeaksi jäänyttä perusturvaa ja hyödyntämään Viron sosiaaliturvan vahvuuksia.

Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Satu Karppinen
Kuvassa iäkäs henkilö, jolla on Viron lippu paidassa, seisoo virtapiireistä koostuvan sokkelon keskellä. Sokkelossa on ikoneina stetoskooppi, sydänkäyrä ja säästöpossu.

Viron sosiaaliturvan vahvuuksia on pitkälle edennyt digitalisaatio. Haasteena sen sijaan on, että moni yksin asuva eläkeläinen on vaarassa pudota toimeentulorajan alapuolelle.

Virolaiset ovat medioista päätellen odottaneet vuotta 2021 jännittyneenä. Viro on tuoreena EU-maana käyttänyt ylimenokauden EU-tukea muun muassa julkisten palvelujen tuottamiseen. Vuonna 2021 ylimenokauden rahoitus päättyy.

Viron parlamentti on päättänyt jatkossa kohdistaa EU-rahat digitalisointiin ja kestävään kehitykseen.

EU:n vähiten velkaantunut valtio on jo pari vuotta tätä ennen alkanut myös ottaa velkaa julkisen talouden pyörittämiseen.

Sosiaaliturva on jo osin automatisoitu

Digitalisointi on Virossa ollut jo parinkymmenen vuoden ajan yksi julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan vahvuuksista.

”Esimerkiksi terveydenhuollossa sähköiset palvelut ja etävastaanotto ovat jo pitkään olleet vaihtoehto. Koronakriisin myötä vuonna 2020 digitaalisista palveluista tuli suorastaan ykkösvaihtoehto”, kertoo Viron sähköisen potilastietojärjestelmän suunnittelija ja lääkäriyrittäjä Madis Tiik.

Sähköinen henkilökortti ja vahva tunnistautuminen ovat olleet käytössä Virossa vuodesta 2002. Ne nopeuttavat muun muassa sairausvakuutus- ja työttömyysetuuksien maksua.

Lääkäri esimerkiksi tallentaa potilaan sairauslomatiedot sähköiseen järjestelmään, josta tiedot siirtyvät automaattisesti potilaan sairauspäivärahan maksajalle ja työnantajalle. Etuutta ei tarvitse erikseen hakea eikä sairauslomatodistuksia lähettää.

Työkykyyn liittyviä etuuksia koskevat tiedot siirtyvät samalla tavalla järjestelmässä eteenpäin työkyvyttömyyseläkkeen maksua varten.

Viro käyttää sosiaaliturvaan puolet vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin

Viro sijoittaa sosiaaliturvaan Eurostatin mukaan kahdeksanneksi vähiten Euroopassa. Osuus oli vuonna 2019 European Social Policy Networkin mukaan 16,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin Virossa suurempi kuin naapurimaissa Latviassa ja Liettuassa.

Sosiaaliturvaan kului vuonna 2019 EU-maissa keskimäärin 28,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Sähköisten palvelujen edelläkävijä

  • Viron sosiaaliturvajärjestelmä on eurooppalaisittain nuori. Se perustettiin käytännössä vasta vuonna 1991, kun Viro palautti itsenäisyytensä neuvostokauden jälkeen.
  • Viron sosiaalivakuutus vakuuttaa Virossa asuvat henkilöt kansallisuudesta riippumatta. Sosiaalivakuutukseen kuuluvat eläkevakuutus, sairausvakuutus sekä työttömyysvakuutus. Eläke- ja sairausvakuutus rahoitetaan sosiaaliverolla. Työttömyysvakuutus kustannetaan työttömyysvakuutusmaksuilla.
  • Muut etuudet, kuten perhe-etuudet ja kansaneläke, maksetaan valtion budjetista.
  • Viro on koko 2000-luvun kehittänyt julkisia sähköisiä palveluja. Vahva tunnistautuminen otettiin Viron julkisissa verkkopalveluissa käyttöön jo vuonna 2002. Sähköinen henkilökortti on virolaiselle välttämätön julkisten palvelujen käytössä ja sosiaaliturva-asioiden hoitamisessa sekä terveydenhuollossa. Sähköinen resepti on ollut käytössä vuodesta 2011.

Pikkulapsiperheitä tuetaan runsaskätisesti

Merkittävä osa Viron sosiaaliturvan etuuksista ohjataan pienten lasten vanhemmille. Perhe-etuudet näyttäisivät kannustavan perheitä lasten hankintaan ja kotihoitoon. Virossa kokonaissyntyvyysluku oli 1,66 lasta äitiä kohti vuonna 2019.

Syntyvyys kasvoi noin 6 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018, kun valtio alkoi maksaa kolmilapsisille tai sitä suuremmille perheille suurperhelisää. Lapsilisään tuli vuoden 2017 alusta 300 euron kuukausittainen suurperhelisä.

Vanhemmille maksetaan lapsilisää kuukausittain sekä äitiysavustuksena kertakorvaus lapsen syntyessä. Äitiysavustus on 320 euroa yhdestä lapsesta. Lapsilisä on yhdestä lapsesta 95 euroa kuukaudessa.

Äitiyspäiväraha on 100 prosenttia kansallisesta viitetulosta. Äitiyspäivärahaa maksetaan 140 päivää.

Vanhempainvapaata voi pitää 18 kuukautta täydellä palkalla, jonka valtio maksaa. Palkan yläraja on 3 548 euroa kuukaudessa. Palkka kerryttää myös lasta kotona hoitavan vanhemman työeläkettä.

Tiik arvioi, että lapsiperheiden toimeentulo voi kuitenkin vähentyä merkittävästi, kun vanhempainvapaa päättyy.

”Lapsiperheiden taloudellinen tukijärjestelmä varhaislapsuuden jälkeen on heikko ja erityisesti yksinhuoltajien tilanne on vaikea. Koronaepidemia on vaikeuttanut tilanteita, sillä esimerkiksi matkailu- ja palvelualalla on nyt vähän töitä tarjolla ja paljon työttömyyttä”, Tiik lisää.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus oli vuonna 2019 keskimäärin 19 euroa kuukaudessa. Asumistukea Virossa ei myönnetä lainkaan ja toimeentulotukeakin myönnetään vain niukasti.

Yksin asuva eläkeläinen voi joutua köyhyysrajalle

Viron kolmijakoinen eläkejärjestelmä tuli voimaan vuosina 1998‒2002.

Valtio maksaa eläkeläiselle työvuosien mukaista ansiosidonnaista työeläkettä, joka katetaan työnantajamaksuilla ja verovaroilla. Jos eläkkeelle jäävälle ei ole työvuosia kertynyt riittävästi, valtio maksaa hänelle työeläkkeen sijasta kansaneläkettä.

Kuka tahansa voi lisäksi itse maksaa eläkemaksua erilliseen rahastoon ja saada sieltä lisäeläkettä. Rahastoeläkkeen kerryttäminen oli aiemmin pakollista vuonna 1983 tai sen jälkeen syntyneille, mutta vuoden 2021 alusta se muuttui vapaaehtoiseksi kaikille.

Virolaiset voivat myös täydentää eläkettään yksityisellä vapaaehtoisella eläkevakuutuksella.

Monet yksin asuvat vanhukset ovat neuvostoajalta periytyvän heikon eläketurvan varassa. Lapset voivat joutua tukemaan iäkkäitä vanhempiaan taloudellisesti, ja siihen velvoittaa myös laki.

Yli 65-vuotiaista virolaisista 54 prosenttia on Eurostatin vuonna 2020 valmistuneen selvityksen mukaan vaarassa pudota EU:n määrittelemän köyhyysrajan alle. Luku on lähes neljä kertaa korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja.

”Yksin asuva eläkeläinen voi joutua köyhyysrajalle tai sen alle, jos eläke on jäänyt pieneksi. Eläkeläispariskunnat tulevat sen sijaan usein hyvin toimeen kahdella eläkkeellä. Moni eläkeläinen omistaa asuntonsa, ja velkaa on yleensä vähän”, Tiik kertoo.

Asunnon omistaminen on vanhemmissa ikäluokissa yleistä. Se johtuu muun muassa siitä, että valtio tarjosi 1990-luvulla entisten neuvostoasuntojen vuokralaisille mahdollisuutta asunnon lunastamiseen.

Sairausvakuutuksesta terveysvakuutukseksi

Vaikka Viron julkiset palvelut ovat digitaalisuuden ansiosta tehokkaita ja edistyksellisiä, se ei vielä näy virolaisten toimeentulossa.

Sosiaaliturvan menoissa on viime vuosina nähty liki viiden prosentin vuosikasvua, vaikka sosiaaliturvan osuus bruttokansantuotteesta ei ole kasvanut. Tämä kertoo myös Viron taloudellisen tilanteen heikkenemisestä.

Vaikea työllisyystilanne sekä perusturvan heikkous ovat vaikeuttaneet monien perheiden tilannetta. Virolaisista 21,9 prosenttia oli vuonna 2018 Eurostatin tilastojen mukaan köyhyysrajalla tai syrjäytymisvaarassa.

Kiinnostus sosiaaliturvaa kohtaan on 2020-luvulla lisääntynyt. Viron aiempi tasaveromalli on jo porrastettu keventämään pienituloisten verotusta.

Uudenlaisesta lähestymistavasta sosiaaliturvaan kertoo muun muassa se, että kansallinen sairausvakuutuslaitos on Madis Tiikin mukaan muuttamassa mielikuvaa itsestään. Sairausvakuutusyhtiöstä on tulossa terveysvakuutusyhtiö. Tässä työssä Viron hallitus aikoo käyttää maan vahvuuksia eli sähköisten palvelujen osaamista.

Tiikin mukaan se tarkoittaa isoja sijoituksia ehkäisevään terveydenhuoltoon ja etäpalveluihin.

Tiik on työryhmänsä kanssa osallistunut kansallisen sairausvakuutuslaitoksen Eesti Haigekassan innovaatiokilpailuun. Tiikin ryhmä esitti laitokselle etäpalvelua, jossa potilas vastaa ennalta diagnosointia helpottaviin kysymyksiin. Niiden perusteella omalääkäri analysoi, tarvitaanko vastaanottoaikaa tai onko esimerkiksi syytä ottaa laboratoriokokeita.

Toteutuessaan tämä olisi yksi esimerkki uudenlaisesta verkkopalvelusta, jonka avulla lisättäisiin hyvinvointia.

Viron sosiaaliturvan plussat ja miinukset

+ Viron monet sosiaaliturvapalvelut on pitkälle automatisoitu. Tehokkaita tietojärjestelmiä ja sähköistä henkilökorttia on kehitetty koko 2000-luvun ajan.

+ Pientä lasta kotona hoitavan vanhemman tulotaso ei laske vanhempainvapaan aikana. Valtio maksaa vanhemmalle 18 kuukauden ajalta täyden palkan 3 548 euron rajaan asti. Palkasta kertyy myös eläkettä. Vanhempainvapaan aikana saa lisäksi työskennellä, kunhan lisäpalkka ei ylitä 1 911 euroa.

‒ Viron eläkejärjestelmä on nuori, ja monet iäkkäät eläkeläiset ovat käytännössä kansaneläkkeen varassa. Pienituloiset eläkeläiset saattavat joutua turvautumaan omaisten tukeen, ja omaisilla on myös lakisääteinen velvollisuus auttaa.

‒ Yli 20:tä prosenttia virolaisista uhkaa köyhyys. Syrjäytymisvaarassa on erityisesti pienituloisia ja työttömiä, joilla ei ole omistusasuntoa, sillä Viron perusturva on heikko. Asumistukea ei ole lainkaan, työttömyyspäiväraha on pieni ja toimeentulotukea maksetaan niukasti.

‒ Isät käyttävät vain noin 10 prosenttia vanhempainvapaista. Isyysvapaan pituus on 30 päivää.

Lue sarjan muut osat:

”Hyvinvointivaltio on kuollut” ‒ Näin Hollanti teki sosiaaliturvasta osallistavan

Britannia: sosiaaliturva­uudistus jäi torsoksi

Brasilia: Tuleeko Etelä-Amerikan talousjätistä myös sosiaaliturva suurvalta?

Belgia sijoitti sosiaaliturvaan – minkälaisia tuloksia tuli?

Mistä mittarit sosiaaliturvan kauneuskilpailuun?

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet