Sosiaaliturvan haasteet ovat Belgiassa hyvin samanlaiset kuin Suomessa. Siksi se sopii hyvin Suomelle vertailukumppaniksi.
Belgia sijoittaa Suomen tapaan sosiaaliturvaan merkittävän summan rahaa. Maa lasketaankin kansainvälisissä vertailuissa usein samaan ryhmään pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kanssa.
”Kummallekin maalle on tärkeää, miten pienituloisuuteen suhtaudutaan ja miten työllisyyttä saadaan parannettua”, arvioi Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Belgia sijoittaa sosiaaliturvaan Ruotsiakin enemmän
Belgian valtio käyttää sosiaaliturvaan 28,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euroina se tarkoittaa noin 133 miljardia. Maa kuuluu näillä lukemilla Euroopan kärkikymmenikköön
Belgia jää sijoituksellaan vain muutamia prosenttiyksiköitä jälkeen Suomesta, Ranskasta ja Tanskasta, jotka ovat tilastojen kärjessä. Belgia ohittaa sosiaaliturvan yhtenä mallimaana pidetyn Ruotsin murto-osilla.
Työntekijät ja työnantajat rahoittavat osan sosiaaliturvasta sosiaaliturvamaksuin.
Konservatiivinen hyvinvointivaltio
- Belgia määritellään Ilari Ilmakunnaksen mukaan konservatiivis-korporatistiseksi hyvinvointivaltioksi. Belgian sosiaaliturvamalli syntyi vähitellen ja muistuttaa bismarckilaista sosiaaliturvamallia.
- Bismarckilaisessa sosiaaliturvamallin ytimenä on sosiaalivakuutus, joka rahoitetaan työntekoon liittyvillä sosiaalivakuutusmaksuilla.
- Sosiaalivakuutusta hallinnoidaan valtion sekä työntekijöiden ja työnantajien edustajien valvomissa vakuutuslaitoksissa.
Belgiassa antelias työttömyysturva
Mitä belgialaiset sitten saavat isolla sijoituksellaan sosiaaliturvaan? Ainakin Belgian työttömyysturva on yksi Euroopan kattavimmista.
Työttömälle maksetaan ansioturvaa periaatteessa määräämättömän kauan. Tuen suuruus kuitenkin pienenee asteittain. Anteliaan tuen vastapainoksi edellytetään aktiivista työnhakua.
Työttömyyspäivärahan määrä on ensimmäisten kolmen työttömyyskuukauden ajan 65 prosenttia työttömyyttä edeltävästä ansiotulosta. Osuus putoaa 60 prosenttiin seuraavaksi yhdeksäksi kuukaudeksi ja laskee sen jälkeen vähitellen.
Yli 55-vuotiaille työnhakijoille korvataan ansioturvan heikkeneminen erilaisin lisin, mikäli työttömyys jatkuu. Myös perheelliset työnhakijat saavat lievennyksiä.
Runsaista eduista huolimatta Belgia ei ole onnistunut kovin hyvin työllisyyden parantamisessa. Erityisesti 55‒65-vuotiaiden työllisyys on Belgiassa alhainen.
Vaikka sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu työsuhteiden ja yrittäjyyden varaan, Belgiassa on myös vähimmäisturva. Se takaa toimeentulon niille, jotka eivät pysty sitä muulla tavalla itse hankkimaan.
Belgia tulee perhe-etuuksissa jälkijunassa
Belgian sosiaaliturvamalli ei varsinaisesti tue sukupuolten tasa-arvoa. Monet perhe-etuudet ovat Belgiassa Euroopan heikoimpia.
Esimerkiksi äitiysloman kesto on 12‒15 viikkoa. Isä tai toinen vanhempi on oikeutettu kymmenen päivän vanhempainvapaaseen.
Vuonna 2019 voimaan tullut lakiuudistus helpotti lyhennetyn työpäivän tekemistä ja osittaisen hoitovapaan ottamista lapsen hoidon järjestämiseksi.
Perheellisyys on toisaalta huomioitu monissa etuuksissa ja nostaa tukien määrää. Lapsilisä oli vuonna 2019 reilut 163 euroa ja kaikille vanhemmille samansuuruinen.
Belgia uudistaa järjestelmäänsä
Sosiaaliturvaa hallinnoi Belgian sosiaaliturvalaitos yhdessä yksityisten vakuutuslaitosten kanssa. Sosiaalivakuutuksen hoitaminen jakautuu usealle vakuutuskassalle. Belgialaiset voivat liittyä haluamaansa kassaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vapaasti valintansa mukaan.
Belgiassa on viime vuosina automatisoitu tukien myöntämistä. Palveluja ja etuuksien hakemista on nopeutettu sähköisin keinoin.
Peräti 800 erilaista lomaketta on korvattu sähköisellä hakemuksella. Etuuspäätökset ilmoitetaan kirjeiden sijasta sähköpostilla tai tekstiviestillä.
Sairausvakuutus on Belgiassa pakollinen. Sairausvakuutusmalli on samankaltainen kuin Suomessa. Valtio ohjaa työntekijän sosiaaliturvamaksut, valtion tuen ja tarvittavan lisärahoituksen sairausvakuutuskassojen kautta sairaanhoitokorvauksiin.
Hoitopaikan voi vapaasti valita. Sairaanhoitokorvaus maksetaan yleensä jälkikäteen, kun potilas on itse ensin maksanut hoitomaksut.
Hoitopaikoista monet ovat yksityisiä. Esimerkiksi hammashoito on lähes kokonaan yksityistä.
Eväitä Suomen sosiaaliturvauudistukseen?
Mitä Belgiasta sitten voitaisiin oppia Suomen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa? Ei välttämättä kovin paljon.
”Vaikka Suomen ja Belgian järjestelmissä on yhteneviä piirteitä ja molemmat maat käyttävät sosiaaliturvaan rahaa, ei selkeästi nouse esille indikaattoreita, joiden perusteella Belgiasta voisi kovinkaan paljon oppia”, Ilmakunnas toteaa.
Hän arvioi, ettei Belgiassa ole erityisesti kiinnitetty huomioita esimerkiksi köyhyyden vähentämiseen. Se on yksi Suomen kokonaisuudistuksen tavoitteista.
Tuloeroja mittaava Gini-kerroin näyttää Ilmakunnaksen mukaan olevan Belgiassa melko matala, mutta esimerkiksi lapsiköyhyyttä on melko paljon.
Suomessa on Ilmakunnaksen mielestä onnistuttu eriarvoisuuden torjunnassa Belgiaa paremmin. Hän muistuttaa, että köyhyyden vähentäminen väistämättä maksaa rahaa. Vaikka Belgia käyttää sosiaaliturvaan paljon rahaa, olisi tärkeä miettiä, miten rahat käytetään. Huono-osaisuuden torjuntaan tarvitaan niin tulonsiirtoja kuin palveluja.
Belgian sosiaaliturvan plussat ja miinukset
+ Työttömyysturva on yksi Euroopan anteliaimmista. Ansioturvaa maksetaan pitkään ja sen taso on korkea. Tuen maksamisessa huomioidaan erilaiset elämäntilanteet ja tuetaan työllistymistä joustavuudella. Osa-aikaisesti työllistyvä ei heti menetä koko tukea.
+ Belgiassa on laaja yksityisen terveydenhuollon verkosto, jonka käyttöä edistetään sairausvakuutuskorvauksilla.
+ Belgia helpottaa sosiaaliturvajärjestelmänsä käyttöä ja nopeuttaa päätöksentekoa automatisoimalla palvelua ja digitalisoimalla järjestelmiä. Kansainvälinen sosiaaliturvan etujärjestö Issa on huomioinut ja palkinnut Belgian hankkeet edistyksellisinä.
– Antelias työttömyysturva ei näytä rohkaisevan työllistymään. Belgian työllisyysaste oli 64,2 prosenttia kesällä 2020 eli selvästi alle Euroopan keskiarvon.
– Belgian perhe-etuudet eivät edistä sukupuolten tasa-arvoa. Belgian vanhempainpäivärahakausi on Euroopan lyhyimpiä.
Tutustu sarjan aiempiin osiin:
Ruotsi näytti pitkään muille mallia sosiaaliturvan järjestämisessä
Näin Saksa kukisti työttömyyden
Pienet menot, suuret tuloerot – Etelä-Korean sosiaaliturva palvelee taloutta
Näin Pohjolan mallioppilas Tanska parantaa työllisyyttä
Viro sijoitti digitaalisiin palveluihin ‒ perusturva jäi ohueksi
”Hyvinvointivaltio on kuollut” ‒ Näin Hollanti teki sosiaaliturvasta osallistavan
Britannia: sosiaaliturvauudistus jäi torsoksi
Brasilia: Tuleeko Etelä-Amerikan talousjätistä myös sosiaaliturva suurvalta?
Belgia sijoitti sosiaaliturvaan – minkälaisia tuloksia tuli?
Mistä mittarit sosiaaliturvan kauneuskilpailuun?
Lue lisää:
Sosiaaliturvaoikeudet Belgiassa
Arvio sosiaaliturvaan käytetyistä euroista on päivitetty 4.11.2020.