Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
15.11.2021

Sosiaaliturvan hoitaminen vaatii yhä enemmän yhteistyötä, koska vaikeassa tilanteessa olevan ihmisen asioita ei voi kukaan hoitaa yksin

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on tunnetusti monimutkainen. Sosiaaliturvan ja palveluverkoston monimutkaisuuden ei kuitenkaan tarvitsisi näkyä Kelan asiakkaille, sanovat Kelan uudet palvelujohtajat Sari Hänninen ja Antti Jussila.
Teksti Veera Adolfsen | Kuvat Annika Söderblom
Kelan tuoreet palvelujohtajat Sari Hänninen ja Antti Jussila.

Kelan tuoreet palvelujohtajat Sari Hänninen ja Antti Jussila haluavat kehittää Kelan ja sen kumppaneiden välistä yhteistyötä.

Sosiaaliturvan tarve vaihtelee eri elämäntilanteissa. Suurta osaa suomalaisista sosiaaliturvajärjestelmä palvelee varsin hyvin, mutta varsinkin vaikeammissa tilanteissa järjestelmän monimutkaisuus korostuu.

”Usein selviteltäviä asioita ja asioinnintarvetta moneen suuntaan on eniten juuri silloin, kun ihmisen voimavarat ovat heikoimmillaan”, valtakunnallisten asiakkuuspalvelujen johtajana Kelassa syyskuussa aloittanut Sari Hänninen kiteyttää.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen. Kelan asiakkaiden ei silti Hännisen ja hänen palvelujohtajakollegansa Antti Jussilan mukaan pitäisi joutua tuskailemaan järjestelmän monimutkaisuutta.

Jotta ihmisiä voitaisiin auttaa paremmin, heidän tarpeensa pitää tunnistaa ja huomioida. Tässä täytyy onnistua jatkossa paremmin, Hänninen ja Jussila sanovat.

Kaikkia asiakkaita ei voida ohjata digiasiointiin, eikä kaikilta asiakkailta pidä odottaa samanlaisia voimavaroja hoitaa omaa asioitaan. Palvelujohtajat haluavat kiinnittää tulevaisuudessa lisää huomiota esimerkiksi yllättävän elämänmuutoksen kokeneiden ihmisten auttamiseen.

Yhteistyötä Kelan kanssa helpommaksi

Kelan sisäisen kehittämisen lisäksi tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi Kelan, kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyyspalveluiden välillä. Ei ole kenenkään etu, jos eri viranomaiset toimivat omissa poteroissaan, palvelujohtajat sanovat.

Asiakkaan näkökulmasta huippuunsa hiottu viranomaisyhteistyö voisi tulevaisuudessa tarkoittaa sitä, että asiansa saa hoidettua yhden viranomaisen kanssa, oli se sitten Kela tai esimerkiksi TE-toimisto. Pallottelu eri palveluiden välillä jäisi pois.

”Tilannetta helpottaisi paljon jo se, että tieto saataisiin asiakkaan luvalla liikkumaan viranomaisten välillä eikä asiakkaan tarvitsisi kuljettaa sitä viranomaiselta toiselle”, Hänninen sanoo.

Kelalla on yhteensä tuhansia kumppaneita, joiden kanssa sillä on yhteisiä asiakkaita. Yhteistyökumppaneita on kaiken kokoisia, niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti toimivia. Kumppaneihin lukeutuvat esimerkiksi terveydenhuollon toimijat, TE-toimistot ja kuntoutuksen palveluntuottajat.

Parhaillaan tekeillä on selvitys siitä, miten Kela ja sen moninaiset kumppanit viestivät keskenään eri alueilla ja miten yhteistyötapoja pitäisi kehittää. Selvitys valmistuu syksyn aikana. Se tiedetään jo nyt, että yhteistyötä on tarpeen kehittää systemaattisemmaksi ja kumppanille helpommaksi.

”Haluamme, että meillä on Kelassa jatkossa selkeä yhteistyötä koordinoiva taho, jotta kumppanin ei tarvitse miettiä, onko hän yhteydessä oikeaan paikkaan tai henkilöön”, asiakkaan lähipalvelujen johtajana syyskuussa aloittanut Antti Jussila sanoo.

Hyvinvointialueet ovat tulevaisuudessa Kelan tärkeitä kumppaneita

Iso joukko suomalaisia käyttää vuosittain sekä etuuksia että erilaisia sote-palveluita. Kelan tutkimuksen mukaan esimerkiksi toimeentulotuen ja kuntoutustuen saajat sekä perusturvaa saavat työttömät ovat usein myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden piirissä.

Vuonna 2017 tehty perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan toi Kelalle uusia asiakkaita ja lisäsi nopeasti tarvetta yhteistyölle Kelan ja kuntien aikuissosiaalityön välillä. Esimerkiksi tiedonkulun vaikeudet Kelan ja kuntien välillä ovat hankaloittaneet yhteistyötä.

Vuoden 2023 alussa sote-uudistus rytisyttää myös sosiaaliturvan toimeenpanon rakenteita. Yksi suuri muutos on, että kuntien aiemmin hoitamien sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille.

Sillä, miten Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyö lähtee sujumaan, onkin iso yhteiskunnallinen merkitys.

”Olemme mielellämme Kelassa mukana alusta asti rakentamassa hyviä yhteisiä prosesseja hyvinvointialueiden kanssa ja tukemassa muutoksen valmistelua. Uskon, että läheisessä yhteistyössä tulevien hyvinvointialueiden kanssa onnistumme auttamaan ihmisiä parhaiten”, Antti Jussila sanoo.

Sari Hänninen, valtakunnallisten asiakkuuspalvelujen johtaja Kelassa 1.9.2021 alkaen.

Sari Hänninen

  • valtakunnallisten asiakkuuspalvelujen johtaja Kelassa 1.9.2021 alkaen.
  • YTM Jyväskylän yliopistosta, jossa opiskeli taloustiedettä ja taloussosiologiaa. Suorittanut lisäksi 2009 MBA-tutkinnon Itä-Suomen yliopistossa ja 2018 teknologiaosaamisen johtamisen insinööri yamk -tutkinnon. ”Arvostan toisten ja omaa osaamista sekä osaamisen pitämistä yllä. Korvien välissä olevasta pääomasta kannattaa yrittää pitää huolta.”
  • tullut Kelaan paikallisjohtajaksi vuonna 1992, työskennellyt talossa vuosien varrella mm. vakuutuspiirin johtajana, etuuspäällikkönä ja palvelutoiminnan johtajana. ”Minulla on ollut Kelassa 13 eri työnkuvaa, ja olen saanut tehdä monenlaisia asioita. Kelassa on töissä tosi kovia ammattilaisia eri aloilla, tämä on ollut hieno ympäristö tehdä töitä.”

Mikä uudessa työnkuvassasi innostaa tällä hetkellä eniten? ”Olen innoissani siitä näkymästä, mitä kaikkea voimme Kelassa tehdä palvelun parantamiseksi nyt, kun on esimerkiksi oivallettu tietyt mahdollisuudet hyödyntää tietoa.”

Antti Jussila, asiakkaan lähipalvelujen johtaja Kelassa 1.9.2021 alkaen.

Antti Jussila

  • asiakkaan lähipalvelujen johtaja Kelassa 1.9.2021 alkaen.
  • VTM Helsingin yliopistosta, jossa opiskeli sosiaalipsykologiaa sekä sivuaineina mm. sosiaalipolitiikkaa ja viestintää. ”Sosiaalipsykologin koulutus on vaikuttanut tosi paljon siihen, millainen johtaja olen.”
  • tuli Kelaan etuuskäsittelijäksi vuonna 1998. Työskennellyt Kelassa monenlaisissa johtajatehtävissä, projekteissa ja työryhmissä, viimeksi toiminut etuuspalvelujen määräaikaisena johtajana. ”Tasaisin väliajoin on tullut eteen jotain uutta ja mielenkiintoista tehtävää. Kelan toimintaympäristö myös muuttuu koko ajan, ja on ollut kiinnostavaa olla Kelassa mukana muutoksessa.”

Mikä uudessa työnkuvassasi innostaa tällä hetkellä eniten? ”Verkostoituminen yhteisen asiakkaan asioita edistävien kumppaneiden kanssa.”

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet