Siirry sisältöön
Muut asiantuntijat, Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
25.2.2015

Sosiaaliturva taipuu 
huonosti työelämän muutoksiin


Tässä lehtemme numerossa pohdimme erityisesti ns. uudenlaista työtä ja siihen liittyvää sosiaaliturvaa. Uudenlaisella työllä tarkoitamme muita kuin perinteisiä työsuhteita: osa-aikaista työtä, vuokratyötä, määräaikaista työtä, freelancer-työtä ja muuta yrittäjyyttä.

Vakituiset työsuhteet ovat perinteisesti olleet tyypillinen työnteon malli. Useimmat omasta sukupolvestani ovat eläneet toistaiseksi voimassa olevien, kokoaikaisten työsuhteiden aikaa. Pitkään palvelleet palkittiin ansiomerkeillä, kultakelloilla ja kukkakimpuilla.

Ns. epätyypilliset työsuhteet ovat kuitenkin yhä yleisempiä, ja työelämästä on tullut epävarmempaa. Työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Työntekijä joutuu joustamaan ja sopeutumaan muutoksiin. Elämää ei pysty suunnittelemaan pitkälle eteenpäin.

Oma sukupolveni on elänyt vakituisten työsuhteiden aikaa.

Harva tekee koko työuransa samassa työpaikassa tai edes samassa ammatissa. Työurasta tulee helposti katkonainen määräaikaisten työsuhteiden ja niiden väliin jäävien työttömyysjaksojen takia. Moni joutuu ryhtymään yrittäjäksi tai freelanceriksi vastoin tahtoaan, kun ei muuta työllistymismahdollisuutta ole. Yhä useampi työskentelee samanaikaisesti usealle työnantajalle.

Kun työllistää itse itsensä, on itse vastuussa myös sosiaaliturvamaksuistaan. Moni yrittäjä ei ajattele eläketurvaansa vaan maksaa pienintä mahdollista eläkemaksua. Eläke kasvaa maksujen myötä, joten vähän maksaneelle kertyy vähän eläkettä. Pienimmän pakollisen YEL-maksun maksajan eläke ei 40 vuoden työuran jälkeenkään yllä edes takuueläkkeen tasolle.

Eläkkeen määrä voi olla yllätys monelle lapsia kotona hoitaneelle äidille tai sapattivapaan viettäjälle.

Tulevan eläkkeen määrä on ikävä yllätys myös monille äideille, jotka ovat olleet pitkään kotona lapsiaan hoitamassa, tai sapattilomien viettäjille, jotka lähtevät maailmaa kiertämään aina, kun matkarahat on saatu kokoon. Kun eläkemaksuja ei ole maksettu, ei eläkettäkään ole kertynyt.  Harva on ajatellut asiaa jäädessään työstä pois, kun eläkeikä on ollut vuosikymmenien päässä.

Kertyneet sosiaaliturvamaksut eivät vaikuta vain eläkkeeseen vaan kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan, kuten sairaus-, työttömyys- ja perhevapaiden päivärahoihin. Tämä tulee monelle yllätyksenä. Kun sosiaaliturvamaksut jäävät kertymättä, se heikentää ansiosidonnaisia etuuksia.

Työelämän muutos vaatii uudenlaista ajattelua myös sosiaaliturvan suunnittelijoilta. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei taivu työelämän muutoksiin. Se ei pysty täysin hoitamaan perustehtäväänsä eli turvaamaan perustoimeentuloa työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana.

Eduskuntavaalien alla on taas kerran ryhdytty keskustelemaan perustulosta. Perustulosta voidaan olla monta mieltä, mutta ainakin se selkiyttäisi tilannetta, pienentäisi epävarmuutta ja vähentäisi sosiaalietuuksien käsittelijöiden työtä.

Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kysyy haastattelussaan, miksi Suomessa ei enää keskustella elinikäisestä oppimisesta, 
jota joustava työelämä vaatii. Myös Sitran tutkija Teppo Turkki on huolissaan siitä, mitä tapahtuu osaamisensa työmarkkinoilla kadottaville. Uudenlainen työelämä vaatii uuden oppimista koko työelämän ajan.

Seija Kauppinen

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje