Työnantajat ovat Kelalle tärkeä asiakasryhmä. Sosiaalivakuutus-lehdessä pohdimme sosiaaliturvaa erityisesti työnantajien ja talouden näkökulmasta. Miten sosiaaliturva tukee talouden tuottavuutta?
Talouden tuottavuuden ja sosiaaliturvan yhteys syntyy etenkin työterveyshuollossa, jossa pidetään huolta työntekijöiden terveydestä ja työssä jaksamisesta. Mitä työterveyshuolto voi tarjota?
Työterveyshuolto voi olla asiantuntija työelämän joustojen kehittämisessä, toteaa Keskon työterveyshuollon ylilääkäri Pirjo Anttila. Joustot, kuten siirtyminen osatyöaikaan tai vähemmän kuormittavaan työhön, eivät näin tarkoita tuottavuuden laskua. Ne ovat keinoja, joiden avulla kaikkea työvoimaa voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Osa-aikaisen työssäkäynnin hintaerittely – onpa täyden työajan ja poissaolon erotus maksettu osakuntoutusrahalla, osasairauspäivärahalla tai muulla vastaavalla – on näin laskettuna monipuolista luettavaa.
Kannattaa punnita myös sellaiset keinot, joissa ei kosketa korvauksiin.
Myös sairauslomaremontilla tavoitellaan mittavia säästöjä. Suomalaisten terveys on parantunut, mutta sairauspoissaolojen määrä pysyttelee jokseenkin samalla tasolla kuin 1980-luvulla. Sairauslomien määrä pitäisi Suomessa saada laskuun, jotta tuottavuutemme paranisi, arvioi Kelan johtaja Mikael Forss. Yksi vaihtoehto on puuttua sairauslomaoikeuteen, mutta kannattaa punnita myös sellaiset keinot, joissa ei kosketa korvauksiin.
Julkisen talouden rakenteelliset säästöt ovat yksi keino tuottavuusloikkaan. Perusterveydenhuollosta on säästettävissä 4–6 miljardia euroa vuodessa, väittää tuotantotalouden professori Paul Lillrank.
Perusterveydenhuollosta on säästettävissä 4–6 miljardia euroa vuodessa.
Sitra ja Kela ovat esittäneet työterveys- ja perusterveydenhuollon rahoituksen integroimista. Saataisiinko tästä eväitä etenkin perusterveydenhuollon kehittämiseen? Keskeinen kysymys kuuluu, miten ja millä kustannuksilla kaikille suomalaisille saataisiin yhtä hyvä terveydenhoito kuin työterveyshuolto on työssä käyville.
Sosiaaliturva kietoutuu monin tavoin talouteen ja tuottavuuteen, mutta sosiaaliturvan perustehtävä ei ole muuttunut. Emme voi toimia pelkästään markkinoiden ehdoilla ja mekanismeilla, kun käytämme verorahoja, kiteyttää lokakuussa Kelan johtajana aloittava Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
Kansijutussamme Nokian ja Microsoftin jälkeistä arkea katsotaan salolaisten silmin. Vaikka töitä ei ole, työttömät eivät halua jättää kotikaupunkiaan. Voiko sitä edes vaatia? Mihin kaikkeen sosiaaliturvan pitää kuitenkin venyä, vaikka kohennamme taloutta? Vaikeita kysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteisiä vastauksia.
