Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa
|
18.1.2021

Sosiaalibarometrit 2014 ja 2020: Kristalli­pallossa näkyi lähes kaikki muu paitsi koronakriisi

Sote-alan asiantuntijat tunnistivat Sosiaalibarometrin kyselyssä jo vuonna 2014 lähes kaikki vuoden 2020 kehityssuunnat.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Satu Karppinen
Sinisellä pohjalla ruutukaappaus SOSTE ry:n verkkosivujen artikkelista, johon tämä juttu perustuu.

Vuoden 2020 Sosiaalibarometri ilmestyi keväällä 2020. SOSTE ja Kela julkaisevat seuraavat kyselytutkimuksen keväällä 2021.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto arvioi SOSTE ry:n verkkosivuilla, kuinka oikeaan vuoden 2014 Sosiaalibarometrin ennuste osui.

Parhaiten asiantuntijat osasivat Kivipellon mukaan ennakoida sähköisten palvelujen kehitystä.

Kela ja SOSTE julkaisevat seuraavan Sosiaalibarometrin keväällä 2021.

Näin eriarvoisuus vaikutti etuuksiin ja palveluihin

Vuoden 2020 tietojen perusteella näyttää siltä, että eriarvoisuus on kehittynyt kuten vastaajat vuoden 2014 kyselyssä olettivat.

Vastaajat pitivät vuonna 2014 eriarvoistumista yhtenä keskeisimmistä sosiaaliturvan palveluihin ja etuuksiin vaikuttavista tekijöistä. Vuoden 2020 Sosiaalibarometrin mukaan arvio näyttää toteutuneen.

Asiantuntijanäkemys hyvinvoinnin tilasta

  • Sosiaalibarometri on SOSTE ry:n julkaisema asiantuntijanäkemys, joka perustuu alan asiantuntijoiden kyselyssä antamiin vastauksiin. Barometrin tarkoituksena on kuvata hyvinvoinnin, palvelujen ja palvelujärjestelmän tilaa sekä ennakoitua kehitystä.
  • SOSTEn yhteistyökumppaneita ovat kyselyssä vuodesta 1996 lähtien olleet Kela ja TEM sekä vuonna 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  • Seuraava Sosiaalibarometri ja sen kyselyaineistoon perustuva teemajulkaisu ilmestyvät keväällä 2021. Teemajulkaisussa kerrotaan toimeentulotukea ja asumisen tukemista koskevia kyselyn tuloksia. Vuoden 2021 kyselyllä kerätään muun muassa tietoa ja kehitystoiveita Kelan ja kuntien yhteistyöstä.
  • Vuonna 2014 kyselyyn vastasi 675 Kelan ja TE-toimistojen johtajaa sekä sosiaali- ja terveysjohtajaa.
  • Vuoden 2020 kysely keskittyi selvittämään koronaepidemian vaikutuksia. Kysely lähetettiin sosiaali- ja terveysjohtajille, sosiaalityöntekijöille, Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johtajille sekä TE-toimistojen johtajille. Vastaajia oli yhteensä 776.

Yhä useampi avuntarvitsija joutuu vuoden 2020 kyselyn mukaan turvautumaan järjestöjen, vapaaehtoisten ja lähimmäisten apuun. Aiempaa useammalla on toisaalta varaa ostaa tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä toimijoilta.

Eriarvoistumista ovat vuoden 2020 kyselyn mukaan lisänneet erityisesti väestön ikääntyminen, pitkäaikaistyöttömyys ja kotitalouksien velkaantuminen.

Ostopalvelujen määrä kaksinkertaistui

Vuoden 2014 Sosiaalibarometrin vastaajat ennakoivat, että sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat tulevat vaatimaan yhä monipuolisempia palveluita.

Kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista 23 prosenttia arvioi, että mahdollisuus valita palveluja toisesta kunnasta tulee vaikuttamaan terveyspalveluihin. Kaikki vastaajat eivät uskoneet yhtä voimakkaasti valinnanvapauden merkitykseen.

Vastaajat ennustivat kotipalvelujen määrän lisääntyvän. Näin on käynytkin.

Kunnat ostivat vuonna 2019 yli kaksi kertaa sen verran ulkopuolisia palveluja kuin vuonna 2014, vaikka yli 65-vuotiaille tarjottavien kunnan kotipalvelujen määrä on pysynyt lähes ennallaan.

Palvelujen kehityksessä odotettuja muutoksia

Seitsemän sosiaali- ja terveysjohtajaa kymmenestä piti vuonna 2014 sähköisten palvelujen lisääntymistä ja palveluihin kohdistettavia vaatimuksia merkittävimpinä palveluihin vaikuttavina tekijöinä.

Vuoden 2020 vastaajat arvioivat, että erityisesti sähköiset palvelut ja etäasiointi ovat lisääntyneet. Lähikohtaamisia on vastausten mukaan korvattu eniten sähköisillä viestintäsovelluksilla ja tekstiviesteillä. Kysely tehtiin koronaepidemian alkuvaiheessa.

Vastaajista 55 prosenttia uskoi vuonna 2014 palvelujen asiakkaiden osallistumismahdollisuuksien paranevan.

Yhtenä merkittävänä tekijänä osallistumismahdollisuuksien lisääntymisessä on Kivipellon arvion mukaan vaikuttanut Kelan Kanta-palvelujen tuoma avoimuus.

Mielenterveyspalvelujen tarve arvioitiin oikeansuuntaisesti

Sosiaalibarometrin vastaajat ovat olleet sekä vuonna 2014 että 2020 huolissaan mielenterveyspalvelujen resurssien riittävyydestä.

Sosiaalityöntekijöiden huoli mielenterveyskuntoutujien asemasta oli kasvanut vuoden 2020 kyselyyn mennessä 17 prosenttia edellisestä kyselystä.

Kelan tilastojen mukaan mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot olivat vuonna 2019 kasvussa.

Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa sai 86 718 henkilöä vuonna 2019. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on yhä kasvussa.

Perustoimeentulotuen kasvu näkyi ennusteissa

Vuoden 2014 vastaajat ounastelivat perustoimeentulotuen saajien määrän kasvavan perustoimeentulotuen siirtyessä vuoden 2017 Kelan hoidettavaksi.

Perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä oli lokakuussa 2019 Kelan tilastojen mukaan 273 397 kotitaloutta. Se oli 17 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 alussa.

Sosiaalibarometri ei osunut kaikessa oikeaan

Sosiaaliturvan etuuksien taso ei ole laskenut merkittävästi vuoteen 2020 mennessä, toisin kuin vuonna 2014 pelättiin.

Vuonna 2014 toivottua työllisyyden paranemista ei vuoteen 2020 mennessä ole nähty. Koronaepidemia pysäytti vuonna 2019 alkaneen työllisyyden kasvun.

Vuoden 2020 koronaepidemian vaikutuksia saman vuoden kyselyn vastauksiin voi jälkikäteen vain arvioida. Koronaepidemian myötä säädetyt huojennukset perus- ja vähimmäisturvaan ovat saattaneet vaikuttaa vuoden 2020 vastaajien arviointeihin hyvinvoinnin tasosta.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet