Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Siirretäänkö ­sote-uudistuksen säästöt matkakorvauskuluihin?

Eri­arvois­tumisen syitä voi löytää maantieteestä: Suomi on pitkä maa, kirjoittaa Minna Latvala.

Varallisuuden suhdetta terveyteen on selvitetty niin EU- kuin OECD-maissakin, kerrotaan Sosiaalivakuutuksen tervey­denhoitomalleja käsittelevässä jutussa. Tuloihin liittyviä terveyseroja tuottaa etenkin työttömyys, sillä julkisenkin puolen asiakasmaksut saattavat olla ylivoimaisen kalliita työttömyys­etuuden varassa eläville. Suomi ei sijoitu terveyspalvelujen vertailussa kovinkaan kunniakkaasti.

Ilmiö itse, pienituloisuuden suhde heikkoon terveyteen, on maailmanlaajuinen. Jos etsii Suomelle ominaisia eri­arvois­tumisen syitä, niitä voi ehkä löytää tälle maalle tyypillisistä piirteistä: Suomi on pitkä maa.

Matkakorvaukset ovat jo tällä hetkellä yksi huolestuttavasti kasvavista sosiaaliturvan kustannuksista.

Sairaanhoidon matkakorvaukset poikkeavat rajusti toisistaan EU-maissa. Esimerkiksi Ruotsissa maakäräjät järjestää alueen terveydenhoidon varsin itsenäisesti, matkakorvausten yksityiskohdat mukaan lukien, eikä ole olemassa yhtä yhtenäistä Ruotsin-mallia.

Suomessa sen sijaan tavoitellaan pikemminkin yhtä kansallista ja tasalaatua tuovaa sote-ratkaisua. Matkakorvaukset ovat kuitenkin jo tällä hetkellä yksi huolestuttavasti kasvavista sosiaaliturvan kustannuksista.

Kun erikoissairaanhoito keskitetään suurempiin ja harva­lukuisempiin yksiköihin, myös potilaiden kulkemat matkat pitenevät. Jos sairaalamatkoja ei korvata riittävään mittaan, kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta päästä hoitoon. Ja jos matkat korvataan täysimääräisesti, siirretäänkö ­sote-uudistuksen säästöt suoraan matkakorvauskuluihin?

Entä jos uudistuksesta, jonka sivutuotteena piti syntyä myös hoitoon pääsyn ja terveyden tasa-arvoa, tuleekin uudenlaista eriarvoistumista luova mekanismi?

Entä jos uudistuksesta, jonka sivutuotteena piti syntyä myös hoitoon pääsyn ja terveyden tasa-arvoa, tuleekin uudenlaista eriarvoistumista luova mekanismi? Tämä aihe pitää käsitellä ennen kuin palvelujärjestelmä pistetään remonttiin.

Kelan tilastotietokanta Kelasto kertoo, että väestö­määrään suhteutettuna pitkäaikaistyöttömiä on erityisen paljon Itä-Suomessa. Pohjois-Suomessa pitkä­aikaistyöttömyydessä ollaan lähellä maan keskiarvoa. Kun työttömyysluvut yhdistää Pohjois-Suomen ja osin Itä-Suomenkin pitkiin välimatkoihin, herää väistämättä kysymys yhdenvertaisuuden toteutumisesta terveydenhuollossa. Sairaalamatkathan ovat pisimpiä siellä, missä sairaaloita on harvassa.

Suomen sadasta vuodesta Kela on kulkenut sen rinnalla 80 vuotta. Käymme oman juhlavuotemme aikana läpi sosiaali­turvan kipukohtia ja menestystarinoita. Kelan merkitystä pohtivat hallituksen puheenjohtaja ja valtuutettujen puheenjohtaja. Poliittisten ryhmien yli saadaan kiinnostavaa dialogia myös näin.

Minna Latvala, viestintäpäällikkö, Kela