Aloitin työt Kelassa kielenhuoltajana viime syksynä ja sain tehtäväkseni päivittää Kelan selkokieliset esitteet. Oli innostavaa päästä yhdistämään kaksi asiaa, joiden parissa olen työskennellyt ja joita olen opiskellut: viranomaisten kieli ja selkokieli.
Mitä selkokieli on?
Esimerkiksi tiedotusvälineissä käytetään yleiskieltä. Sitä on myös suurin osa viranomaisten teksteistä. Yleiskieli on kuitenkin arviolta 700 000 suomalaiselle liian vaikeaa.
Selkokieli on oma suomen kielen muotonsa. Se on sanastoltaan, rakenteeltaan ja sisällöltään yksinkertaisempaa kuin tavallinen, selkeä yleiskieli. Se sopii kaikille, mutta helpottaa erityisesti sellaisten ihmisten elämää, joilla on jokin kielitaitoon vaikuttava vamma tai sairaus. Selkokielestä hyötyvät myös suomea opettelevat.
Selkokieli antaa monelle mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimintaan, vaikuttaa ja päättää omista asioistaan. Eräs suomen kielen oppija kertoi, että vaikealla kielellä kirjoitetut viranomaisten ohjeet esimerkiksi koronaviruksen ehkäisemisestä eivät tunnu tärkeiltä. Selkeästi kerrotut asiat taas tuntuvat. Selkokieli voikin lisätä luottamusta viranomaiseen.
Etuuksista selkokielellä
Kela on yksi viranomaisista, jotka tarjoavat tietoa palveluistaan yleiskielen lisäksi selkokielellä. Ensimmäiset selkokieliset etuusesitteet tehtiin Kelassa 11 vuotta sitten. Esitteet uudistetaan joka vuosi: sisältö päivitetään vastaamaan seuraavan vuoden tietoja, euromäärät tarkistetaan ja kieltä selkeytetään entisestään.
Selkokieliset tekstit julkaistaan myös Kelan selkokielisillä verkkosivuilla. Niillä vieraili viimeisen vuoden aikana 310 000 uniikkia kävijää.
Suomenkieliset selkoesitteet toimivat pohjana käännöksille, jotka tehdään ruotsiksi, kolmella saamen kielellä, englanniksi, viroksi ja venäjäksi.
Arkisia sanoja ja yhteispeliä
Miten oma työni Kelan selkoesitteiden parissa sitten sujui? Kun mukauttaa tekstiä selkokieleksi, joutuu karsimaan yksityiskohtia. Minusta se on Kelan suurten tekstimassojen maailmassa helpottavaa. Toisaalta selkotekstistä ei saa jäädä mitään olennaista pois.
Selkoistaessa sain todella miettiä, miten selittäisin arkisilla sanoilla ystävälleni vaikkapa lääkekorvaukset tai niin sanotun eläkeputken. Selkoesitteissä ei esimerkiksi mainita ollenkaan vaikeaa sanaa oikaisuvaatimus, vaan puhutaan muutoksen hakemisesta päätökseen.
Selkoesitteiden päivittäminen on yhteispeliä. Tein yhteistyötä etuuksien asiantuntijoiden ja visuaalisen viestinnän ammattilaisten kanssa. Selkokielen kannalta tärkein apu tuli Kelan ulkopuolelta. Selkokeskuksen suunnittelija tarkistaa esitteet, kommentoi niitä ja myöntää niille selkotunnuksen.
Miksi Kela ei kirjoita kaikkea selkokielellä?
Selkotekstistä puuttuu yksityiskohtia, joten kaikki asiakkaat eivät saa kaikkia vastauksia selkokielisistä materiaaleista. Sen takia tarvitaan myös yleiskielisiä tekstejä, joissa päästään syvemmälle etuuksien kiemuroihin. Kelassa tehdään kuitenkin kovasti töitä, jotta yleiskielisetkin tekstit olisivat mahdollisimman selkeitä.
Selkokielellä viestiminen palkitaan
Kelan työ selkokielen eteen on palkittu Vuoden selväsanainen -palkinnolla heti esitteiden ensimmäisenä ilmestymisvuonna 2010. Tänä vuonna Kelan selkoesitteet ja selkokieliset verkkosivut pääsivät samassa kilpailussa listalle, jolla on mainittu kannustavia esimerkkejä.
Selkokielen käyttö palkitsee myös viranomaisen – lyhyesti ja selkeästi viestimällä voi tavoittaa monenlaiset lukijat. Selkokieli on saavutettavaa kaikille, sekä helpotettua kieltä tarvitseville että paatuneille kapulakielen kuluttajille.
Lähde: Selkokeskus (arvio selkokielen tarvitsijoiden määrästä)
