Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Sairausvakuutuksen avulla voisi purkaa perusterveydenhuollon jonot

Jos asiakas saa riittävän korvauksen itse maksamastaan terveyspalvelusta, palvelut tulevat useamman ulottuville. Riittäisikö tämä purkamaan jonot jopa ilman, että lääkäreitä lisätään?

Sairausvakuutus on julkinen korvausjärjestelmä, joka on ollut käytössä jo reippaasti yli 50 vuotta. Sairausvakuutuksen alkuperäinen ja edelleen voimassa oleva tavoite on täydentää julkista terveydenhuoltoa ja tuoda turvaa lyhytaikaisen sairastumisen varalle jokaiselle sairausvakuutetulle henkilölle.

Kelalla on kokemusta sairausvakuutusetuuksien maksamisesta monelta vuosikymmeneltä. Korvauksen on jo useiden vuosien ajan saanut suorakorvauksena esimerkiksi yleislääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla, apteekissa lääkkeitä ostettaessa tai viimeisimpänä jopa taksissa. Asiakas voi ostaa terveyspalveluja laissa määriteltyjen omavastuuosuuksien hinnalla.

Digitalisaation hyötyjä on saatu käyttöön myös etuuksien maksuissa, sillä osa päätöksistä tehdään automaattisina ja korvaukset maksetaan tietojärjestelmissä ilman jatkuvaa ihmissilmän ja -käden toimintaa. Suurten laskumäärien automatisointi tarkoittaa sitä, että hallinnolliset kustannukset saadaan pidettyä matalina.

Sairausvakuutuksesta maksetaan korvauksia miljoonille ihmisille vuosittain.

Sairausvakuutuksesta korvauksia saavien henkilöiden määrä on suuri. Lääkekorvauksia apteekissa saa vuosittain lähes 4 miljoonaa henkilöä, yksityisen terveydenhuollon korvauksia yleis- ja erikoislääkäripalveluista 1,5 miljoonaa henkilöä, yksityisestä hammashoidosta noin 1 miljoonaa henkilöä. Matkakorvauksia maksetaan lähes 600 000 henkilölle. Työterveyshuollon palveluja korvataan työnantajille ja yrittäjille työnantajan järjestämästä työterveyshuollosta lähes 2 miljoonalle työntekijälle vuosittain.

Lähes jokainen meistä saa jossain elämänsä vaiheessa sairausvakuutuskorvauksia.

Sairausvakuutusta kannattaisi hyödyntää tehokkaammin

Tuoreimmassa Suomen hallitusohjelmassa on kirjauksia, joilla voi nähdä olevan yhteyksiä myös sairausvakuutukseen.

Hallitusohjelmassa halutaan muun muassa parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, tiukentaa hoitotakuuta perusterveydenhuollossa nykyisestä 3 kuukaudesta 7 päivään, käynnistää tulevaisuuden sote-keskusten kehittämisohjelma ja uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa ja toimintatapoja. Suun terveydenhuollon sekä mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja laadun kehittäminen on nostettu tärkeään rooliin. Paperittomille henkilöille luvataan turvata välttämätön hoito.

Lopuksi ohjelmasta löytyy maininta, jonka mukaan parlamentaarisessa komiteassa valmistellaan erillisinä asioina maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta mietittäessä on välttämätöntä tarkastella myös sairausvakuutuksen kautta tuotettujen palvelujen osuutta kokonaisuudessa. Kelan suorakorvaus on itsessään valmis palveluseteli tai asiakasseteli ja viime hallituskaudella kokeiltua valinnanvapautta se on edustanut jo vuosikymmenten ajan. Ainut kompastuskivi sairausvakuutuksen kautta rahoitetuissa esimerkiksi lääkäripalveluissa on asiakkaiden omavastuiden suuri osuus.

Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että sairausvakuutusta ei uuden hallituksen linjauksissa nähdä voimavarana. Jos näin olisi, siihen haluttaisiin osoittaa valtiontalouden varoja, ja myös tulottomat ja pieni- ja keskituloiset henkilöt voisivat entistä joustavammin valita terveyspalvelunsa. Entä, jos terveyskeskuksiin ei tarvitakaan tuhatta uutta lääkäriä, vaan perusterveydenhuollon jonot voisi purkaa sairausvakuutusta hyödyntämällä?

Varmasti pohtimisen arvoinen asia ei vain kansalaisen vaan koko yhteiskunnan kannalta.