Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Perustulo­kokeilun arviointi­tutkimus on alkanut

Suomen perustulokokeilu on päättymässä, ja perustulon vaikutuksia arvioiva tutkimus on käynnistynyt. Lopullisia tuloksia saadaan silti vielä odottaa. Vaikka itse kokeilu jäi suppeaksi, perustulon vaikutuksia pyritään arvioimaan laaja-alaisesti.
Teksti Katja Mäkkylä, tutkija, Kela
Perustulokokeilun arviointitutkimuksen ensimmäiset tulokset saadaan alkuvuodesta 2019.
Perustulokokeilun arviointitutkimuksen ensimmäiset tulokset saadaan alkuvuodesta 2019.

Tammikuussa 2017 käynnistyi ainutlaatuinen yhteiskunnallinen kokeilu. Sen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia perustulolla on erityisesti työllistymiseen ja toimeentuloon mutta myös terveyteen ja hyvinvointiin.

Kokeiluun valittiin 2 000 henkilöä. Satunnaisotannalla poimittiin 25–58-vuotiaita henkilöitä, jotka saivat marraskuussa 2016 Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Osallistujille maksetaan kuukausittain vastikkeeton perustulo, joka on 560 euroa.

Suomen hallitus on perustulokokeilun avulla halunnut selvittää ensisijaisesti sitä, kannustaako sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistava perustulo ihmisiä vastaanottamaan työtä. Muualla maailmalla järjestetyissä perustulokokeiluissa on tutkittu muun muassa sitä, vähentääkö perustulo köyhyyttä.

Näyttöjä perustulon vaikutuksista ei ole kuitenkaan ollut runsain mitoin saatavilla. Siksi nyt käynnistyvä arviointitutkimus tarjoaa tuloksia, joista ollaan kiinnostuneita myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Arviointitutkimuksen osiot täydentävät toisiaan

Arviointitutkimus on jaettu neljään osaan: rekisteri-, kysely- ja haastattelututkimukseen sekä julkista keskustelua ja perustuloon kohdistuvia asenteita kartoittavaan taustatutkimukseen.

Kolme ensimmäistä osaa keskittyy selvittämään perustulon vaikutuksia osallistujiin, ennen kaikkea heidän työllistymiseensä ja hyvinvointiinsa. Neljäs osio sen sijaan pyrkii selvittämään, millaista keskustelua perustulosta käydään ja miten kansalaiset ja päättäjät perustuloon suhtautuvat.

Rekisteritutkimus on vaikutustutkimuksen keskeisin osa.

Rekisteritutkimus on vaikutustutkimuksen keskeisin osa. Siinä hyödynnetään eri viranomaistahojen rekisteritietoja kokeilun ajalta mutta myös sitä edeltävältä ja sen jälkeiseltä ajalta.

Kelan, Eläketurvakeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Verohallinnon rekistereistä voidaan selvittää, ovatko kokeiluun osallistuneet ja verrokkiryhmän jäsenet vastaanottaneet työtä, saaneet työtuloja tai käyttäneet muita sosiaaliturvaetuuksia, esimerkiksi yleistä asumistukea tai toimeentulotukea.

Vaikka rekisteritutkimuksen pohjalta saadaan paljon tietoa, ihmiselämän kirjoa ei ole mahdollista kuvata pelkästään rekisteritiedon avulla. Siksi rekistereistä saatuja tietoja syvennetään kyselyillä ja haastatteluilla.

Rekistereistä saatuja tietoja syvennetään kyselyillä ja haastatteluilla.

Kyselytutkimuksessa kokeilun seurantaryhmään ja verrokkiryhmään kuuluvia henkilöitä haastatellaan puhelimitse. Puhelinhaastatteluissa henkilöiltä kysytään heidän työllisyystilanteestaan sekä koetusta terveydestä ja hyvinvoinnista.

Kyselyssä halutaan selvittää myös vastanneiden luottamusta eri viranomaisiin ja heidän näkemyksiään suomalaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä ja perustulosta.

Haastattelututkimuksen avulla pyritään edelleen syventämään saatua tietoa. Siinä pienelle joukolle henkilöitä tehdään syvähaastattelu.

Haastatteluiden toivotaan tuovan tarpeellista ja täsmentävää tietoa tutkimukseen, sillä niiden yhteydessä voi nousta esille tekijöitä, jotka selittävät rekisteri- ja kyselytutkimuksessa havaittuja ilmiöitä tai joita ei ole ennalta huomattu tutkia rekisteri- ja kyselyaineistosta.

 

Ensimmäiset tulokset alkuvuodesta 2019

Perustulosta on käyty vilkasta keskustelua jo ennen kokeilun käynnistymistä. Myös kokeilun tarpeellisuudesta ja odotettavissa olevista tuloksista on väännetty kättä.

Perustulon saamalla julkisuudella voi olla vaikutusta idean tunnettuuteen, kokeilun osallistujiin ja yleiseen mielipiteeseen.

Keväällä 2019 järjestettävien eduskuntavaalien alla sosiaaliturvan uudistamisesta ja vaihtoehtoisista malleista herää varmasti lisää keskustelua. Perustulokokeilun saamalla mediajulkisuudella voi olla vaikutusta esimerkiksi perustulon idean tunnettuuteen, kokeilun osallistujiin ja yleisen mielipiteen muodostumiseen perustulosta.

Neljännessä tutkimusosiossa selvitetään perustulon kannatusta sekä sitä, miten perustulosta, kokeilusta ja sen tuloksista keskustellaan ja millaisia aiheita ja painotuksia keskusteluissa esiintyy.

Ensimmäiset tiedot koskevat rekisteritietojen osalta vain ensimmäistä kokeiluvuotta 2017.

Kokeilun arvioinnin ensimmäisiä tuloksia julkaistaan alkuvuodesta 2019. Kattavampi, koko arviointia koskeva tutkimusraportti julkaistaan keväällä 2020.

Ensimmäiset ja hartaasti odotetut tiedot koskevat rekisteritietojen osalta kuitenkin vain ensimmäistä kokeiluvuotta 2017, eikä niiden perusteella kannata siis vielä vetää lopullisia johtopäätöksiä kokeilusta.

Voidaanko tuloksia yleistää?

Ensimmäisen kokeiluvuoden tulokset voivat poiketa toisen kokeiluvuoden, vuoden 2018, tuloksista merkittävästi. Myös rekisteritutkimuksen ja kyselytutkimuksen tulokset voivat poiketa toisistaan, sillä ne sijoittuvat eri ajankohdille ja tietojen keruutapa on erilainen.

Ensimmäisen kokeiluvuoden tulokset voivat poiketa toisen kokeiluvuoden tuloksista merkittävästi.

Arviointitutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa on tärkeää huomioida myös muut niihin liittyvät rajoitteet ja varaumat. Tutkijat ovat jo aiemmin tuoneet esiin koeasetelmaan ja yhteiskuntakokeiluihin yleensä liittyviä rajoitteita.

Perustulon saajien joukko on verrattain pieni, vain 2 000 henkilöä. Tämä asettaa rajoitteita sen suhteen, kuinka tarkasti kokeilun vaikutuksia voidaan eritellä eri väestöryhmissä kohdejoukon sisällä.

Lisäksi perustulon saajiksi valittiin vain Kelan työttömyysetuuksia saaneita henkilöitä. Voi pohtia, pystytäänkö tuloksia yleistämään kohdejoukon ulkopuolelle. Kokeilun lyhyt kesto on myös yksi rajoittava tekijä.

Mediat ovat olleet kiinnostuneita perustulon osallistujista ja haastatelleet heitä kokeilun eri vaiheissa.

Niin suomalaiset kuin kansainväliset mediat ovat olleet kiinnostuneita perustulon osallistujista ja haastatelleet heitä kokeilun eri vaiheissa. Julkisuudessa syntynyt kuva perustulon vaikutuksista perustuukin tällä hetkellä pitkälti vain näiden julkisuudessa esiintyneiden henkilöiden kertomuksiin.

Vaikka kertomukset ovat tutkimuksellisesti kiinnostavia ja yksittäistapauksissa tosia, koko kohdejoukkoa koskevat havainnot saattavat poiketa niistä merkittävästikin.