Kuntasektorilla työskentelevien toimeentulotuen etuuskäsittelijöiden määrä laski vuosien 2016–2020 välillä 657 työntekijällä. Samalla ajanjaksolla kuntiin palkattiin 651 sosiaalityöntekijää. Luvut käyvät ilmi Kelan tilaamasta ja konsulttiyhtiö FCG:n tekemästä selvityksestä.
Marraskuussa valmistuneessa selvityksessä tarkasteltiin, millaisia vaikutuksia toimeentulotuen siirrolla on ollut Kelaan, kuntiin ja asiakkaisiin. Perustoimeentulotuen hakemusten käsittely, myöntäminen ja maksatus siirtyivät kunnilta Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alussa. Täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki jäivät edelleen kuntien hoidettavaksi.
”Selvityksen perusteella voidaan olettaa, että siirron seurauksena kuntien sosiaalityön palvelut tukevoituvat, kun sosiaalityöntekijöiden määrä kunnissa kasvoi”, sanoo yksi selvityksen tekijöistä, FCG:n konsultti, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä.
”Asiakkaiden näkökulmasta toimeentulotuen jakaminen ei ainakaan heikentynyt, sillä tuen euromäärä ja sen saajien osuus kasvoivat. Kuntien henkilöstömäärälle ei puolestaan kokonaisuudessaan tapahtunut mitään.”
Kuntien maksaman tuen määrä laski
Odotetun mukaisesti kuntien maksaman toimeentulotuen määrä laski merkittävästi. Vuosien 2016–2018 aikana kuntien jakamat tuet vähenivät 87 prosentilla eli 706,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2020 kuntien maksama toimeentulotuki vastasi 13 prosenttia vuoden 2016 tukien määrästä.
Toimeentulotuesta vastanneen henkilöstön palkka- ja muissa kuluissa tapahtui vuosien 2016–2018 aikana noin 15 prosentin lasku. Vuonna 2020 henkilöstökulut kuitenkin nousivat. Muutos on saman suuntainen niin kaupungeissa kuin taajama- ja maaseutumaisissa kunnissa, joskin maaseudulla muutos on muita kuntatyyppejä pienempi.
”Vaikka valtaosa toimeentulotuen asiakkuuksista siirtyi kunnilta Kelaan, kuntien henkilökustannukset alenivat suhteellisen vähän. Kuntien hoitaman ennaltaehkäisevän toimeentulotuen määrä kasvoi, mutta selvityksen pohjalta ei pysty sanomaan, vaikuttiko se asiaan ja jos niin minkä verran”, Laesterä sanoo.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna kuntien sosiaalityön henkilöstön kokonaismäärä pysyi lähes samana perustoimeentulotuen siirrosta huolimatta. Henkilöstömäärässä näkyy kuitenkin jonkin verran kuntakohtaista vaihtelua.
”Tarkastelujaksolle ei osunut esimerkiksi merkittävää taloustaantumaa tai muuta syytä, joka olisi kasvattanut toimeentulotuen tarvetta ja lisännyt kuntien sosiaalityön kysyntää. Siksi selvityksen perusteella näyttäisi, että kuntien sosiaalityö vahvistui”, Laesterä summaa.
Henkilöstö siirtyi uusiin tehtäviin
Toimeentulotuen siirtoa kunnista Kelan hoidettavaksi perusteltiin sillä, että siirto vähentäisi rutiinityötä ja parantaisi varsinaisen sosiaalityön resursseja kunnissa. Muutoksen ei uskottu vaikuttavan asiakkaisiin.
Varsinkin suuremmissa kunnissa perustoimeentulotuen maksatukseen liittyvistä tehtävistä vastasivat kuntien omat etuuskäsittelijät. Etuuskäsittelijöinä työskentelevien määrä vähenikin kunnissa noin puoleen vuosien 2016 ja 2020 välillä.
Kuntien selvitystä varten antamien vastausten perusteella osa etuuskäsittelijöistä siirtyi vuonna 2017 töihin Kelaan, osa muihin toimistotehtäviin kunnassa. Jonkin verran työntekijöitä näyttää siirtyneen myös sosiaalityön tehtäviin.
”Käytännössä hyvin vähän siirtyi muualle tai Kelaan. Kuntiin jääneet työntekijät tekevät joko täydentävään toimeentulotukeen liittyviä töitä tai sosiaaliohjaajan tai vastaavan matalamman tason valmistelutyötä”, eräästä kunnasta kerrottiin.
Perustoimeentulotuen asiakasmäärä kasvoi
Toimeentulotuen asiakasmäärät muuttuivat jonkin verran tarkastelulla ajanjaksolla. Perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi vuosien 2016 ja 2018 välillä jopa 17 prosenttia, ja kasvu jatkui myös kahtena seuraavana vuonna.
Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osuus kaikesta maksetusta toimeentulotuesta on vaihdellut 7–12 prosentin välillä. Suhde on pienentynyt perustoimeentulotuen siirryttyä Kelaan ja on tällä hetkellä noin kahdeksan prosenttia.
Täydentävää toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä ja täydentävän toimeentulotuen menot laskivat vuosina 2016–2020 kaikkialla. Eniten menot laskivat kaupunkimaisissa kunnissa. Ainoastaan Satakunnassa täydentävän toimeentulotuen asiakasmäärä nousi hieman tarkastellulla ajanjaksolla.
Ehkäisevän toimeentulotuen osalta tukea saavien kotitalouksen määrä ja menot ensin kasvoivat vuosina 2016–2018 ja kääntyivät sitten laskuun.
Nyt tehdyn selvityksen perusteella on mahdoton sanoa, miksi perustoimeentulotuen osuus kaikesta maksetusta toimeentulotuesta kasvoi sen käsittelyn siirryttyä Kelaan. Tämä ja moni muu kysymys vaatisi Eero Laesterän mukaan lisäselvitystä.
”Olisi hyvä selvittää muun muassa se, siirtyivätkö kuntien etuuskäsittelijät muihin sosiaalityön tehtäviin kuten näyttää, ja kevensikö perustoimeentulotuen siirto kuntien taloutta toivotusti. Lisäksi olisi kiinnostava tietää, vaikuttiko vuoden 2015 poikkeuksellisen suuri turvapaikanhakijamäärä jotenkin kuntien sosiaalityöhön.”
Kela ja kunnat ovat läheisiä yhteistyökumppaneita, ja pian mukaan tulevat myös hyvinvointialueet
”Vaikuttaisi siltä, että perustoimeentulotuen Kela-siirron myötä toimeentulotuen alikäyttö väheni. Lisäksi kunnissa on haluttu vahvistaa sosiaalityötä. Tämä on perusteltua niiden tavoitteiden kannalta, jotka siirrolle asetettiin”, Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula kommentoi FCG:n tekemän selvityksen tuloksia.
Viiden viime vuoden aikana Kelasta ja kunnista on tullut läheisiä yhteistyökumppaneita, jotka tuntevat toistensa toimintaa ja toimintatapoja aiempaa paremmin. Palveluiden ja etuuksien yhteensovittamista sekä paikallistason yhteistyötä on tiivistetty.
Myös tiedonkulkuun on satsattu. Kelmu-etuustietopalvelun kautta tieto esimerkiksi asiakkaiden etuuksista kulkee Kelasta kuntiin ja muille kumppaneille. Kelassa on loppuvuodesta 2020 kehitetty myös kahdensuuntaista tiedonvaihtoa kuntien kanssa.
”Kela on kehittänyt ja kehittää edelleen esimerkiksi Kelmu-järjestelmää tukemaan yhteistyötä toimijoiden kesken. Tulevaisuudessa siintää myös Kanta-järjestelmän entistä tehokkaampi hyödyntäminen”, Pajula sanoo.
Kuntien kanssa tehdyillä ratkaisuilla on samalla luotu pohjaa seuraavaa suurta muutosta eli hyvinvointialueiden toiminnan aloitusta varten. Kela haluaa kumppanina tukea hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävässä työssä.
”Jatkossa on tärkeä varmistaa, että silloin kun käsitellään yhteisen asiakkaan asiaa, kumppaniorganisaatiot tavoittavat toisensa. Samoin tiedonkulkua on tarve parantaa, jotta yhteisestä asiakkaasta olisi yhteiset tiedot käytössä samaan aikaan. Tällöin etuudet ja palvelut voivat toimia johdonmukaisesti yhteen.”
Suuren muutoksen kynnyksellä Kelassa myös tiedostetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja niiden toteutuminen käytännössä vaikuttavat suoraan myös Kelan etuuksien ja palveluiden käyttöön.
”Olennaista on luoda uusia yhteistyömuotoja, kehittää tiedonkulkua sekä rakentaa yhteisiä prosesseja ja työvälineitä hyvinvointialueiden, kuntien ja Kelan kesken. Kaikki toivovat, että tulevat isot rakennemuutokset saadaan toteutettua onnistuneesti”, Pajula summaa.
Toimeentulotuen maksatuksen muutos 2016-2018, vaikutus kuntien menoihin ja resursointiin´ -selvityksen tekivät Eero Laesterä, Tuomas Hanhela ja Juha Koskinen konsulttiyhtiö FCG Finnish Consulting Groupista.