Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Perustoimeen­tulotuen siirto Kelaan oli oikea päätös

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettaviksi viime vuoden alussa. Tänä keväänä tehdyssä Sosiaalibarometri 2018 -tutkimuksessa suurin osa kuntien ja Kelan asiantuntijoista ja johdosta piti siirtoa oikeana päätöksenä, vaikka toimeenpanossa on edelleen isoja haasteita.

Perustoimeentulotuki on viimesijainen, vastikkeeton tukimuoto. Kelan etuuksien joukossa perustoimeentulotuki ei ole kustannuksiltaan erityisen iso. Lapsilisiä ja kansaneläkkeitä maksetaan joka kuukausi moninkertainen määrä verrattuna perustoimeentulotukeen. Viimesijaisen tuen osuus kaikista sosiaalimenoista onkin yleensä hyvin pieni.

Työmäärältään perustoimeentulotuki on kuitenkin omaa luokkaansa. Joka kuukausi Kela vastaanottaa keskimäärin 130 000 toimeentulotukihakemusta, ja laki asettaa tiukan aika­rajan hakemusten käsittelylle.

Kelan vahvuus on valtakunnallinen hakemusten käsittelyjärjestelmä, joka antaa mahdollisuuden seurata hakemusten määrää ja käsittelyn etenemistä koko maassa niin kuukausi-, viikko- kuin päivätasollakin.

Tilastotietoa toimeentulotuen saajista ja maksettujen etuuksien määristä julkaistaan Kelan verkkosivuilla kuukausittain. Tiedot perustuvat suoraan etuustietojärjestelmään, eivät jälkikäteen tehtyihin kyselyihin.

Kelan vahvuus on valtakunnallinen järjestelmä.

Siirron myötä kuva toimeentulotuen saajista on syventynyt ja saanut isommat mittasuhteet. Siirto on avannut uuden näkymän toimeentulotuen hakijoiden ja heidän tilanteidensa monimuotoisuuteen.

Tieto eri etuuksien päällekkäisestä käytöstä on lisääntynyt. Tällä hetkellä seurataan esimerkiksi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutusta toimeentulotuen hakemiseen.

Huolestuttavaa on nuorten pitkäaikaisesti toimeentulo­tuen varassa olevien osuus. Viime vuonna Kela maksoi perus­toimeentulotukea lähes joka viidennelle 18–24-vuotiaalle. Jos opintotuen maksaminen lakkaa ja työmarkkinatukea pitää odottaa, nuoren vaihtoehdoksi jää toimeentulotuki.

Huolestuttavaa on nuorten pitkäaikaisesti toimeentulo­tuen varassa olevien osuus.

Sosiaaliturvan uudistamisesta on tulossa yksi tärkeimmistä teemoista ensi kevään eduskuntavaaleissa. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen kannalta toimeentulotuen siirto Kelaan oli välttämätön.

Miten voitaisiin suunnitella sosiaaliturvan koko­naisuudistusta, jos toimeentulotukea maksaisi edelleen 300 kuntaa ja tietoja sen saajista koottaisiin vuoden viiveellä? Kun sosiaaliturvaa uudistetaan ja jotain etuutta muutetaan, on tärkeää pystyä arvioimaan, miten muutos vaikuttaa muihin etuuksiin ja koko järjestelmään.

Kelan kannalta lainsäädännön yleisiä tavoitteita ovat lainsäädännön selkeys ja yksinkertaisuus, hakemisen helppous, asiakasystävällinen toimeenpano, väliinputoamisten ja liikamaksujen ehkäiseminen sekä ratkaisujen löytäminen asiakkaille.

P.S. Kelan yhtenä tehtävänä on tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Voit tutustua Kelan toimeenpaneman lainsäädännön Kehittämissalkku 2018 -julkaisuun.

Minna Latvala, päätoimittaja