Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
3.6.2017

Pasi Pajula palasi ministeriöstä Kelaan

Pasi Pajula aloitti Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkönä 1. syyskuuta.
Teksti Helinä Kujala | Kuvat Helinä Kujala

Tällä alalla motivoi se, että voi auttaa ihmisiä, joille tukia maksetaan. Se on itselleni aidosti tärkeä asia, vaikka se vähän kliseiseltä kulostaakin, sanoo Pasi Pajula.

”Siirryin Kelaan sosiaali- ja terveysministeriön eläkevakuutusyksiköstä, jossa työskentelin neuvottelevan virkamiehen tehtävissä hieman alle neljä vuotta. Ennen sitä työskentelin Kelassa lakimiehenä ja jonkin aikaa myös etuuspäällikkönä. Tein Kelassa monenlaisia toimistotöitä jo opiskeluaikoina, jolloin asuin vielä kotikaupungissani Turussa.

Ministeriössä ei varsinaisesti ollut poistyöntäviä tekijöitä, vaan uuteen tehtävään hakeutumisessa oli ennemminkin kyse Kelan vetovoimasta. Tykkään olla siellä, missä tapahtuu. Lähtiessäni Kelasta ovi jäi ikään kuin raolleen, ja nyt oli sopiva hetki ja haaste palata takaisin.

Uuteen tehtävään hakeutumisessa oli kyse Kelan vetovoimasta. Tykkään olla siellä, missä tapahtuu.

Haluaisin lisätä sosiaaliturvajärjestelmien ja lainsäädännön kehittämiseen liittyvää yhteistyötä ministeriön ja Kelan välillä. Meillä on paljon yhteisiä tavoitteita ja mahdollisuuksia löytää toisemme vähän paremmin kuin tähän asti. Se ei aina ole helppoa, kun päivittäiset työt painavat päälle. Mutta jos haluaa tehdä jotain uutta, ajatustenvaihtoon on vain järjestettävä aikaa, kaikkien kiireiden, kokeilujen ja pilottienkin keskellä.

Tärkeintä on pitää sosiaaliturvan rahoitus kestävällä pohjalla

Ministeriössä jouduin itsekin viemään eduskuntaan esityksiä perusturvan leikkaamisesta. Leikkausten seurauksena toimeentulotuen saajien määrä kasvaa ja toimeentulotuella olo pitenee. Tällainen kehitys pitäisi saada katkaistua, sillä se ei palvele asiakkaita, Kelaa eikä valtiontalouttakaan.

Etuusjärjestelmän yksinkertaistaminen on yksi mahdollisuus, mutta vielä tärkeämpää on huolehtia siitä, että järjestelmien rahoitus on kestävällä pohjalla. Emme voi tuijottaa vain rahan jakamista, vaan on arvioitava myös rahan keräämistä ja koko kokonaisuutta. Se, montako etuutta on, on oikeastaan toissijaista, kunhan niiden toimeenpano hoituu asiakkaan näkökulmasta saumattomasti.

Hallituksen hankkeissa selvitetään sekä perustuloa että osallistavaa sosiaaliturvaa. Toisessa rahaa jaetaan ilman, että henkilön tarvitsee tehdä mitään. Toisessa taas rahan saamiseksi on tehtävä jotain. Totuus on varmaan jossain näiden ääripäiden välissä.

Pitäisi löytää vaihtoehto, jossa sekä asiakas että maksaja voittavat. Se ei ole mahdotonta.

Vastikkeellisuus on huono termi, koska se asettaa asiakkaan alisteiseen asemaan. Pitäisi löytää vaihtoehto, jossa sekä asiakas että maksaja voittavat. Se ei ole mahdotonta.

Isän jalanjäljissä Kelan palvelukseen

Isäni Jaakko Pajula jäi eläkkeelle Kelan pääjohtajan tehtävistä vuonna 1993. Olin silloin vasta 11-vuotias, joten muistoni ovat aika rajalliset. Tietenkin isä oli minulle isä eikä Kelan pääjohtaja, mutta toki työ oli läsnä arjessamme niin, että hänen oli oltava paljon poissa kotoa.

Tietenkin isä oli minulle isä eikä Kelan pääjohtaja, mutta toki työ oli läsnä arjessamme.

Kävin joskus isän työpaikalla, josta muistan pitkät käytävät ja sen, että ihmiset olivat tosi mukavia. Muutenkin mielikuvani Kelasta on aina ollut positiivinen. Täällä tehdään tärkeää työtä ihmisten hyväksi. Tällä alalla motivoi se, että voi auttaa niitä ihmisiä, joille tukia maksetaan. Se on itselleni aidosti tärkeä asia, vaikka se vähän kliseiseltä kulostaakin.”

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje