Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva, Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
21.6.2021

Parantaako digitalisaatio yhdenvertaisuutta? Bella Forsgrén, Sami Kieksi, Nina Nissilä ja Riikka Slunga-Poutsalo vastaavat

Kela järjestää SuomiAreenassa keskustelun, jossa pohditaan, voiko syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tavoittaa digitalisaation avulla. Johdatuksena tähän kysyimme tulevan keskustelun osallistujilta, miten digitalisaatio ylipäätään vaikuttaa ihmisten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.
Teksti Otavamedia OMA | Kuvat Haastatellut
Bella Forsgren, Sami Kieksi, Nina Nissilä ja Riikka Slunga-Poutsalo

Bella Forsgren, Sami Kieksi, Nina Nissilä ja Riikka Slunga-Poutsalo keskustelevat SuomiAreenassa 13.7. klo 14.00–14.45.

Tiistaina 13.7. klo 14.00–14.45 SuomiAreenassa on luvassa kiinnostavaa keskustelua syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamisesta digitalisaation avulla. Kelan vastaava viestinnän asiantuntija Olga Gassen vetää keskustelua, jossa ovat mukana kansanedustaja Bella Forsgrén (vihr.), syrjäytymistä ja yksinäisyyttä esiin nostanut ohjaaja Sami Kieksi, Kelan johtaja Nina Nissilä sekä kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps).

Sosiaalivakuutus otti yhteyttä tähän nelikkoon jo etukäteen. Kysyimme tulevan keskustelun pohjaksi, miten heistä kukin näkee digitalisaation vaikuttavan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittymiseen yhteiskunnassamme.  

Parantaako digitalisaatio tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, kansanedustaja Bella Forsgrén?

”Oikein suunniteltuna ja toteutettuna digitalisaatio parantaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta monissa ryhmissä. Kaikkien ihmisryhmien osalta emme voi kuitenkaan automaattisesti olettaa, että digitalisaatio parantaa esimerkiksi palveluiden saavutettavuutta, jos tarvittavia välineitä tai digiosaamista ei ole. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi ikäihmisillä, ja siksi on oltava myös lähipalveluita.

Meillä onkin vielä matkaa siihen, että julkisten organisaatioiden digipalveluiden saavutettavuus olisi huippuluokkaa. Kaikkien ikäryhmien digitaitoihin pitäisi panostaa. Ei ole järkeä tuottaa itseisarvoisesti digitaalisia palveluita, jos ihmiset eivät niitä osaa käyttää.

Digitalisaatio on megatrendi, ja niille sijoilleen ei kannatakaan jäädä. Suomen tuleekin olla kehityksen etunenässä. Jotta muutos olisi reilu, on hyvään palvelumuotoiluun ja palvelujen oikeaan kohdentamiseen panostettava. Samalla on laadittava yhteiset pelisäännöt tekoälyn eettiseen käyttöön digipalveluissa.”

Parantaako digitalisaatio tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, Kelan johtaja Nina Nissilä?

”Kyllä ja ei. Teknologia ja tekoäly ovat arvoriippumattomia ja tasa-arvoisia kaikille. Ratkaisevaa on, miten niitä käytetään: algoritmit ohjaavat ihmisiä digimaailmassa ja niillä voidaan myös vahvistaa olemassa olevia syrjiviä mekanismeja.

Otetaan esimerkiksi Tinder. Maailmalla havahduttiin muutama vuosi sitten siihen, että Tinder tarjosi jossain päin maailmaa varakkaille miehille kumppaniksi pääasiassa vaaleita ja hoikkia naisia. Oli luotu algoritmi, joka ei käsitellyt ihmisiä tasa-arvoisesti.

Digitalisaatiolla pystytään myös helpottamaan ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Esimerkiksi ruudunlukijat, tulkkausohjelmat ja saavutettavuus auttavat arjessa. Kuuron ihmisen on helpompi asioida vaikka lääkärissä, kun tulkin sijaan mukaan voi ottaa kännykän ja tulkkausohjelman.

Kaikkien meidän on helpompi hoitaa välttämättömiä asioita, kun ne voi tehdä verkossa silloin kun itselle sopii, ei virka-aikaan jossain tietyssä asiointipisteessä. Tämä koskee myös monia Kelan palveluja. Ja vaikka itse vierastaisikin digipalveluita ja hoitaisi asiat mieluummin muilla tavoin, niin se käynti asiointipisteellä on ehkä sujuvampi ja käyntejä vähemmän, kun taustalla digitalisaatio siirtää tietoa eikä itse tarvitse kuljettaa sitä eri paikkoihin.” 

Parantaako digitalisaatio tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ohjaaja Sami Kieksi?

”Digitalisaatiossa on hyvät ja huonot puolensa. Se voi lisätä yhdenvertaisuuden kokemusta ja vähentää yksinäisyyttä. Verkosta on helppo löytää yhteisöjä, joihin kuulua. Pelaaminen ja sosiaalinen media voi myös olla syrjään jääneelle ainoa syy nousta sängystä ylös. Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa jumiutumisen neljän seinän sisälle pitkiksikin ajoiksi ilman reaalielämän sosiaalisia kontakteja, joita meistä jokainen kuitenkin tarvitsee.

Verkon algoritmit saattavat myös lisätä eri lähtökohdista ja taustoista tulevien ihmisten ja yhteisöjen kahtiajakoa. Algoritmit suosittelevat yksittäiselle käyttäjälle pääosin sellaista sisältöä, joka tukee tämän omaa kuvaa maailmasta. Yhdenvertaisuutta koetaan vain omassa kuplassa, mutta ei sen ulkopuolella.

Siinä missä digitalisaatio on helpottanut kommunikointia ja tiedon löytymistä itseä kiinnostavista asioista, se on myös tuonut mukanaan negatiivisia asioita: nettikiusaaminen on yleistynyt huolestuttavasti ja disinformaation määrä kasvanut. Medialukutaitoa vaaditaan aiempaa enemmän.

Uskon kuitenkin, että digitalisaatio voi tuoda mukanaan enemmän hyvää kuin pahaa, jos sen varjopuolia pystytään ennaltaehkäisemään tehokkaasti. Digitalisaatiolla voidaan helpottaa esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamista, kunhan palvelut viedään niihin ympäristöihin, joissa nämä nuoret ovat. Suomessa on paljon apua ja tukea tarjolla, mutta haaste on niiden löytyminen verkon palveluviidakosta.”

Parantaako digitalisaatio tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo?

”Kyllä ja ei. Perinteisesti on ajateltu, että teknologinen kehitys vie yhteiskunnankin kehitystä eteenpäin ja isolta osin tietysti näin onkin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että digitalisaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Suomen kaltaisessa laajassa maassa on hyvä, että esimerkiksi tiettyjä viranomaisasiointeja voi hoitaa digitaalisesti. Se paitsi tuo palveluja laajemmalle alueelle, myös säästää ihmisiltä aikaa ja vaivaa.

Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa mobiililaitteisiin eikä liittymiin. Ikäihmiset ja vajaatoimintakykyiset eivät välttämättä pysty hyödyntämään digitalisaatiota. Osa kansalaisistamme on syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa. Ei voi olla niin, että nuo ihmiset jäävät vaille palveluja, yhteiskunnan ulkopuolelle tai jopa pulaan. Heille on tulevaisuudessakin löydyttävä ihminen avuksi!

Lisäksi lasten digipalvelujen käytöstä olisin hieman huolissani. On tietenkin hyvä, että he oppivat asioimaan myös sähköisesti, mutta jo nyt on havaittavissa, että liian moni on laiteriippuvainen. Pelaaminen ja sometus vievät aikaa monilta tärkeämmiltä asioilta.”

Tule SuomiAreenan linjoille!

Kelan keskustelu striimataan mtv-palveluun tiistaina 13.7. klo 14.00–14:45. Se on katsottavissa myöhemmin myös tallenteena. MTV lähettää päivittäin SuomiAreena-ohjelmaa MTV3-kanavalla, ja lisäksi SuomiAreena-ohjelmiston parhaat palat voi katsoa antenniverkossa uudelta SuomiAreenan TV-kanavalta. Osallistu keskusteluun Twitterissä jo nyt tunnisteella #SuomiAreena. Seuraa tilaisuutta suorana mtv-palvelussa!

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet