Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Päihdekuntoutus onnistuu yhteistyössä

Päihdekuntoutus on yhä avopainotteisempaa. Onnistuminen edellyttää, että avohoito kantaa kokonaisvastuun, toteaa Antti Weckroth, A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan kehityspäällikkö.
Teksti Johanna HytönenKuvat Sarri Kukkonen
Järvenpään sosiaalisairaalassa käydään yhteistyöneuvottelut usein videon välityksellä, kertoo Antti Weckroth.
Järvenpään sosiaalisairaalassa käydään yhteistyöneuvottelut usein videon välityksellä, kertoo Antti Weckroth.

Päihdeongelmasta toipuminen on useimmiten vuosia kestävä prosessi, jossa on mukana lukuisia toimijoita ja hoitotahoja. Järvenpään sosiaalisairaalassa toteutettava laitoskuntoutus on osa tätä prosessia.

”Laitoshoitojakson onnistuminen edellyttää, että avohoito kantaa kokonaisvastuun ja toimii palveluketjun lennonjohtotornina. Ensisijaisen tärkeää on, että tavoitteet määritellään yhdessä asiakkaan kanssa ja että mukana määrittelemässä ovat kaikki olennaiset toimijat, kuten lähettävä taho ja palvelun tuottaja. Jos tässä epäonnistutaan ja osapuolille jää erilainen kuva laitoshoitojakson tavoitteesta, ei tulos useinkaan ole hyvä”, toteaa kehityspäällikkö Antti Weckroth.

Hoitoon tullaan nyt maantieteellisesti yhä kauempaa. Hoitojaksoa edeltävät verkostoneuvottelut pidetäänkin usein videoyhteydellä. Etenkin asiakkailta on tullut siitä erittäin hyvää palautetta.

Laitoshoitojaksoilla on edelleen paikkansa, mutta laitoshoidon pitää olla avohoidon työväline.

Meillä Sosiaalisairaalassa on asiakkaita 70 kunnasta. Monelle Kelan myöntämä kuntoutusraha on ainoa toimeentulon lähde. On hienoa, että Kelan käytännöt eri alueilla ovat viime vuosina yhtenäistyneet. Aiemmin ne saattoivat vaihdella alueittain.

Päihdekuntoutus on viime vuosina muuttunut avohoitopainotteisemmaksi.

”Laitoshoitojaksoilla on edelleen paikkansa, mutta laitoshoidon pitää olla avohoidon työväline. Tällä ajattelulla olemme myös Sosiaalisairaalassa uudistaneet toimintaa ja palvelukulttuuria”, Weckroth sanoo.

”Lääketieteen ammattilaiset ovat aiempaa enemmän mukana moniammatillisessa päihdekuntoutuksessa. Se toivottavasti kytkee päihdekuntoutuksen yhä tiiviimmin osaksi terveyspalveluja. Meidän pitää kuitenkin edelleen huolehtia myös psykososiaalisen kuntoutuksen monimuotoisuudesta”, hän jatkaa. ■