Siirry sisältöön
|
8.3.2017

V_SV0117_nakokulma_jani_sillanpaa_640x394


Jani Sillanpää

Tällä hallituskaudella opintojen tukemisesta leikataan 112 milj. euroa. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienenee runsaasta 300 eurosta noin 250 euroon kuukaudessa. Kuka välittää opiskelijasta, Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen Jani Sillanpää?

Jani Sillanpää: Nykyinen hallitus on leikannut opiskelijoiden etuuksia historiallisen paljon. Hankalimmassa asemassa ovat perheelliset opiskelijat. Yli 60 % heistä elää köyhyysrajan alapuolella. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa perheellistymistä ei oteta huomioon opintotukijärjestelmässä.

”Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa perheellistymistä ei oteta huomioon opintotukijärjestelmässä.”

Vastedes korkeakouluopiskelijat ja toisen asteen opiskelijat saavat saman verran opintorahaa.

Jani Sillanpää: Uudistuksesta puhutaan tasa-arvoistamisena, mutta sitä se ei ole. Toisen asteen opiskelijat saavat ilmaisen kouluruuan, kun taas korkeakouluopiskelijat maksavat lounaastaan Kelan ateriatuesta ylijäävän osuuden itse. On mahdollista, että opiskelijat alkavat käydä entistä enemmän töissä opiskelujen ohella. Se viivästyttää valmistumista. Hyvää uudistuksessa on se, että vanhempien tulot eivät enää vaikuta täysi-ikäisen toisen asteen opiskelijan opintorahaan.

Noin 40 % opiskelijoista nostaa opintolainaa

Opintotukea on viime vuosina muutettu entistä lainapainotteisemmaksi. Ensi elokuussa tavallisimman opintolainan valtiontakaus kuukautta kohden nousee 450 eurosta 600 euroon. Opintolainan käyttämistä helpotetaan lisäksi siten, että myös toisen asteen opiskelijat voivat nostaa kerralla koko lukukauden opintolainansa aivan kuten korkeakouluopiskelijat.

”Opintotuki on opiskelijoiden sosiaaliturvaa, eikä sosiaaliturvan pitäisi perustua lainanottoon.”

Jani Sillanpää: Opintotuki on opiskelijoiden sosiaaliturvaa, eikä sosiaaliturvan pitäisi perustua lainanottoon. Lainapainotteisuus lisää eriarvoisuutta. Köyhempien perheiden lapset eivät saa opiskeluun tukea vanhemmiltaan eivätkä välttämättä uskalla nostaa myöskään opintolainaa. Myös työllisyysnäkymät vaikuttavat halukkuuteen ottaa opintolainaa: lääkäriopiskelija ehkä uskaltaa nostaa lainaa herkemmin kuin taideopiskelija. Nykyisin noin 40 % opiskelijoista nostaa opintolainaa jossakin vaiheessa opintojaan.

Uudistuksen jälkeen maksuhäiriömerkintä ei enää estä opintolainan valtiontakauksen saamista.

Jani Sillanpää: On vastuutonta ja hyvän luotonantotavan vastaista, että harkintavastuu siirtyy pankeille. Vaarana on, että velkaantuneet ihmiset joutuvat nostamaan opintolainaa perintäkulujen maksamiseksi.

Opiskelijat yleiselle asumistuelle

Lähes kaikki opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin ja asumislisän maksaminen päättyy. Asumistuen saamiseen vaikuttavat omien tulojen lisäksi samassa taloudessa asuvan puolison tulot.

”Uudistuksessa asumisen tuki kohdentuu niille, jotka ovat eniten sen tarpeessa.”

Jani Sillanpää: Uudistuksessa asumisen tuki kohdentuu niille, jotka ovat eniten sen tarpeessa. Noin 130 000 opiskelijan tuki säilyy samana tai kasvaa. Noin 60 000 opiskelijan tuki heikkenee tai lakkaa kokonaan. Kalliiden vuokrien alueilla asuvat pienituloiset opiskelijat hyötyvät eniten. Pääkaupunkiseudulla yksin asuva opiskelija, joka maksaa vuokraa 800 euroa kuukaudessa, saa asumistukea kuukaudessa jopa pari sataa enemmän.

Mikä olisi oikeudenmukaisin tapa tukea opiskelua?

Jani Sillanpää: Pitkällä tähtäimellä oikeudenmukaisin on perustulo. Tavoitteena pitäisi olla täyspäiväisen opiskelun mahdollistaminen sosiaaliturvalla.

Jani Sillanpää
  • 24-vuotias teekkari Tampereelta, asuu tällä hetkellä Helsingissä.
  • Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen, vastuualueenaan toimeentulo, asuminen, ympäristö ja kuntavaalit.
  • Nostanut 26 opintotukikuukautta.
  • Asia, jonka muuttaisin sosiaaliturvassa: Huoltajakorotus perheellisille opiskelijoille. Se on välttämätön ja kiireellinen uudistus.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje