Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa
|
24.9.2015

Opintotuen enimmäistukiajan pidennyksistä apua

Korkeakoulututkinnon enimmäistukiajan pidennyksen perusteella on viime vuosina maksettu opintotukea noin 1,8 milj. euroa vuodessa. Pidennyksistä näyttäisi selvityksen mukaan olevan apua valmistumisessa.
Teksti Anna Koski-Pirilä

Enimmäisaika korkeakouluopiskelijan opintotuelle on säädetty laissa. Jos opiskelija ei pysty suorittamaan tutkintoaan loppuun sen puitteissa, hänelle voidaan tietyin edellytyksin myöntää pidennys tutkintokohtaiseen enimmäisaikaan.

Tukiaikaa voidaan pidentää yhteensä enintään 9 tukikuukautta, jotta opiskelija voi suorittaa tutkintonsa loppuun. Pidennysten määrän arvioidaan kasvavan tulevina vuosina, koska enimmäistukiaikoja on lyhennetty.

Tukiaikaa voidaan pidentää enintään 9 tukikuukautta.

Vuonna 2014 tukiajan pidennys myönnettiin 967 korkeakouluopiskelijalle (60 % hakijoista) ja evättiin 649 hakijalta. Edellisvuonna pidennys myönnettiin 856:lle (57 % hakijoista) ja evättiin 646:lta. Vuonna 2013 pidennyksen saaneista 70 % oli yliopisto-opiskelijoita ja vuonna 2014 jo 75 %.

Pidennys hyödytti kolmea neljästä

Selvitimme, kuinka moni opiskelija saa suoritettua korkeakoulututkintonsa loppuun sen jälkeen, kun hänelle on myönnetty opintotuen enimmäistukiajan pidennys. Selvitystä varten poimittiin vuonna 2013 tehdyt opintotukipäätökset, joissa oli myönnetty tai evätty enimmäistukiajan pidennys. Näistä päätöksistä muodostettiin aineisto, johon yhdistettiin oppilaitosten Kelaan toimittamat tutkintotiedot vuosina 2013 ja 2014 suoritetuista korkeakoulututkinnoista.

Noin kolme neljäsosaa tuen saaneista valmistui samana vuonna kuin opintotuki piteni.

Lähes kolme neljäsosaa vuonna 2013 enimmäistukiajan pidennyksen saaneista teki korkeakoulututkintonsa valmiiksi samana tai seuraavana vuonna. Pidennyksen saaneista tutkinnon suoritti useampi (73 %) kuin niistä, joilta pidennys oli evätty (62 %).

Ammattikorkeakouluissa ero pidennyksen saaneiden hyväksi oli suurempi kuin yliopistoissa: Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti samana tai seuraavana vuonna 73 % pidennyksen saaneista ja 57 % niistä, joilta pidennys oli evätty.

Yliopistotutkinnon suoritti 73 % pidennyksen saaneista ja 65 % niistä, joilta pidennys oli evätty. Pidennyksen saaneiden suorittamista yliopistotutkinnoista hieman yli puolet oli alempia korkeakoulututkintoja.

Iällä ei ole suurta merkitystä

Sekä pidennyksen saaneet että pidennystä hakeneet mutta vaille jääneet olivat keskimäärin 27-vuotiaita (mediaani-ikä). 
Pidennyksen saaneista tutkinnon suorittaneet olivat pidennyspäätöksen saadessaan keskimäärin hieman nuorempia kuin ne, jotka eivät suorittaneet tutkintoa samana tai pidennyspäätöstä seuranneena vuonna.

Sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden tutkintoiän mediaani oli 27. Pidennystä vaille jääneet suorittivat ylemmän korkeakoulututkinnon keskimäärin nuorempina (mediaani 27) kuin pidennyksen saaneet (mediaani 28).

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje