Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta, Puheenvuorot
|
17.3.2016

Onnelliset naiset hyvinvointivaltiossa

Yhteiskunnalliset instituutiot ovat Pohjolan tasa-arvoinen onnensampo, mutta kuinka tosi on naisystävällinen hyvinvointivaltio?

Norjalainen tutkija Helga Maria Hernes lanseerasi vuonna 1987 julkaistussa kirjassaan Welfare State and Woman Power käsitteen naisystävällinen hyvinvointivaltio. Käsite viittasi Pohjoismaihin.

Erilaisten kansainvälisten mittareitten mukaan pohjoismainen yhteiskuntamalli näyttäisi todellakin olevan naisystävällinen. Maailman talousfoorumin kehittämän sukupuolten tasa-arvoa mittavan Global Gender Gap -indeksin 2014 tuloksissa viisi ensimmäistä sijaa jakaantuivat seuraavasti: Islanti, Suomi, Norja, Ruotsi ja Tanska.

Yhtä yksitoikkoinen on myös Pelastakaa Lapset -maailmanjärjestön laatima äitien hyvinvointia mittaava indeksi. Vuonna 2015 viiden parhaan maan järjestys oli Norja, Suomi, Islanti, Tanska ja Ruotsi.

Kriitikoitten mukaan nämä tutkimukset mittaavat vain kylmiä institutionaalisia rakenteita eivätkä tuo esille ihmisten subjektiivisia kokemuksia, tyytyväisyyttä elämäänsä ja onnellisuutta.

Tanska on eurooppalainen onnela. Hyvänä kakkosena tulee Suomi.

Eurooppalainen sosiaalitutkimus (European Social Survey, ESS) on laajin ja luotettavin yleiseurooppalainen kyselytutkimus ja antaa mahdollisuudet vertailla ihmisten onnellisuutta ja tyytyväisyyttä elämäänsä. Vuoden 2014 ESS-tietojen mukaan naispuolisten vastaajien onnellisuuden keskiarvot ovat Pohjoismaissa Euroopan korkeimpia. Tanska on eurooppalainen onnela. Hyvänä kakkosena tulee kuitenkin Suomi. Norja löytyy sijalta neljä ja Ruotsi täydentää viidennellä sijallaan.

Mistä tahansa lähtömaaryhmästä on kyse, muuttajanaiset ovat onnellisimpia Pohjoismaissa.

Voidaan tietysti kysyä, vetävätkö pohjoismaalaiset niin sanotusti kotiinpäin näissä kyselyissä. Asiaa voidaan yrittää korjata katsomalla, miten eri maaryhmistä – hyvinvointijärjestelmistä, regiimeistä – joihinkin muihin maihin muuttaneet naiset elämänsä kokevat.  Mukana tässä vertailussa ovat siis vain maahanmuuttajanaiset.  Regiimit viittaavat Pohjoismaitten ohella Keski-Eurooppaan, Etelä-Eurooppaan (Välimeren maat), liberaaliryhmään (Englanti ja Irlanti) ja entisiin sosialistisiin maihin.

Mistä tahansa lähtömaaryhmästä on kyse, muuttajanaiset ovat onnellisimpia Pohjoismaissa. Euroopan ulkopuolelta Pohjoismaihin muuttaneet ovat erityisen tyytyväisiä elämäänsä verrattuna Euroopan ulkopuolelta muihin regiimeihin tulleisiin maahanmuuttajanaisiin. Pohjoismailla on myös eräs muu ominaispiirre: ne pohjoismaalaiset naiset, jotka ovat muuttaneet johonkin toiseen Pohjoismaahan, ovat onnellisempia kuin ne Pohjolan naiset, jotka ovat päätyneet muihin regiimeihin.

Nais-, mies- tai ihmisystävällinen hyvinvointivaltio on ajassa muuttuva poliittinen luomus.

Vertailu kuitenkin osoittaa vain sen, että muihin maaryhmiin verrattuna meillä asiat ovat suhteellisen hyvin. Nais-, mies- tai ihmisystävällinen hyvinvointivaltio on ajassa muuttuva poliittinen luomus. Sitä täytyy koko ajan puolustaa, kehittää ja viedä eteenpäin.

Olli Kangas
Yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kela

Olli Kangas

Ohjelmajohtajana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelmassa ja työelämäprofessorina Turun yliopistossa, aiemmin Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja ja tutkimusprofessori

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje