Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tutkimuksen mukaan 27 prosenttia Suomen työikäisestä väestöstä kohtaa vaikeuksia työmarkkinoilla. He muodostivat tutkimuksen kohderyhmän.
Kun tutkimuksen kohderyhmä jaettiin kahdeksaan eri alaryhmään, suurimmaksi muodostuivat maaseutumaisilla alueilla asuvat työttömät, jotka ovat lopettaneet aktiivisen työnhaun. Heitä on 26 prosenttia kohderyhmästä.
OECD:n tutkijat nostavat tutkimuksissaan esille useita syitä sille, miksi osa maaseutumaisten alueiden työttömistä on luopunut työnhausta. Syitä ovat muun muassa pienempi avoimien työpaikkojen määrä, työttömien heikko koulutustaso ja heikompi terveydentila.
Tutkimusraportin laatijat toivat esille, että yksilötasolla työllistymismahdollisuuksiin voidaan tehokkaimmin puuttua koulutuksella ja työttömille suunnatuilla terveydenhoitopalveluilla.
Kelan tiedot piirtävät samaa kuvaa
Myös Kelan tutkimusdata tuo viitteitä siitä, että työikäisten terveydentilassa on merkittäviä alueellisia eroja.
Maaliskuun lopussa ilmestynyt Kelan tutkimusblogi toi esille, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen yleisyys vaihtelee maakunnittain. Blogissa korostettiin, että syynä tähän ovat nimenomaan hakemisen erot, eivät erot hylkäysosuuksissa.
”Maakuntien välillä on selviä eroja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osuus maakunnan työikäisistä asukkaista vaihteli Uudenmaan 0,5 prosentista Lapin ja Pohjois-Savon 0,9 prosenttiin”, totesivat Kelan tutkija Riku Perhoniemi, Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren ja Eläketurvakeskuksen erityistutkija Mikko Laaksonen.