Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

”Nuoret ovat loppuunsa aika positiivisia”

Joensuulainen Jose Martin, 24, haastaa itäsuomalaisten nuorten työllistymistä koskevat tilastot. Oikealla hetkellä myönnetty toimeentulotuki on auttanut löytämään elämälle uuden suunnan.
Teksti Sabina MäkiKuvat Risto Takala
Nuoret saavat toimeentulotukea muuta väestöä useammin. Kuten Jose Martinille, tukea myönnetään usein vain kuukausi kerrallaan ja tuen kokonaiskestokin on usein vain 1–2 kuukautta.
Nuoret saavat toimeentulotukea muuta väestöä useammin. Kuten Jose Martinille, tukea myönnetään usein vain kuukausi kerrallaan ja tuen kokonaiskestokin on usein vain 1–2 kuukautta.

”Muutin Itä-Suomeen pysyvästi Helsingistä vasta 19-vuotiaana. Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni kesät Joensuun lähellä Viinijärvellä kummitätini ja serkkujeni luona. Joensuu tuntui enemmän kodilta kuin Helsinki ikinä.

Olin opiskellut lähihoitajan kaksoistutkinnon, mutta työllistyminen oli aluksi nihkeää. Kun ei ollut jalkaa minkään oven välissä, en saanut edes kutsua työhaastatteluihin. Piti etsiä vaihtoehtoisia töitä.

Tein yrittäjänä siivous- ja myyntihommia. Selkäni ei kestänyt, joten jäin pitkälle sairauslomalle.

En ollut vielä työkykyinen, kun sairauspäivärahan maksaminen loppui. Ilmoittauduin työnhakijaksi, jotta saisin työttömyyspäivärahaa. Päätöstä odotellessa piti kuitenkin maksaa ruoka, vuokra ja laskut.

Olin 22-vuotias, kun hain toimeentulotukea. Tuki myönnettiin, mikä auttoi tosi paljon siinä tilanteessa. Siitä jäi hyvä kutina. Aikaisemmin en ollut tukea saanut, kun minulla vielä oli pieni siivousalan yritys.

Olin 22-vuotias, kun hain toimeentulotukea.

Vakuutusyhtiön kautta pääsin kuntoutusjaksolle töihin nuorisotaloon. Tein ilmeisesti jotain oikein, koska minulle tarjottiin nuoriso-ohjaajan oppisopimuskoulutusta kahden vuoden työsopimuksella. Juuri nyt vedän kouluissa mediataitopajoja. Tulevana kesänä toimin leiripäällikkönä.

Nuoriso-ohjaajana juttelen nuorten kanssa lähes päivittäin ammatinvalinnasta ja työllistymisestä. Yritän kertoa realistisesti, millä aloilla ei ainakaan näytä olevan töitä.

Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat ne nuoret, jotka ovat muuttaneet tänne Joensuuhun muualta Itä-Suomesta opiskelupaikan perässä.

Ihmiset ovat täällä Itä-Suomessa aika huolettomia ja varsinkin nuoret ovat loppuunsa aika positiivisia. Työssäni olen nähnyt, että suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat ne nuoret, jotka ovat muuttaneet tänne Joensuuhun muualta Itä-Suomesta opiskelupaikan perässä.

Kun perhe on kaukana, opiskelu keskeytyy helposti ja nuori alkaa elää toimeentulotuella ja työttömyyspäivärahalla. Tämä on yleinen kaava.

Syrjäytymistä ei ehkäise se, että nuoret pakotetaan johonkin, mistä he eivät tykkää. Meillä on täällä Joensuussa Nuorisoverstas, jossa nuoret voivat opiskella erilaisia työelämässä tarvittavia taitoja. Nuoret ovat esimerkiksi pitäneet kahvilaa ja opetelleet kassakoneen käyttöä, leipomista ja asiakaspalvelua. Olen itsekin vinkannut hukassa oleville nuorille Nuorisoverstaasta.”