Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
26.8.2020

Näissä tilanteissa Suomesta hakeudutaan hoitoon toiseen EU-maahan

Koronaepidemia on kerryttänyt Suomen terveydenhuoltoon hoitovelkaa, joka huolestuttaa terveysalan toimijoita. Mikäli hoitojonoja eri toimenpiteisiin alkaa kertyä, tilannetta voitaisiin ainakin teoriassa helpottaa myös hakeutumalla hoitoon toiseen EU-maahan.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Helena Koskinen

Ulkomaille hakeudutaan hoitoon joko ennakkoluvalla tai omatoimisesti. EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä annetun hoidon kustannukset olivat vuonna 2019 hieman yli 3 milj. euroa. Korvauksia maksettiin hieman yli 2,4 milj. euroa.

Suomessa vakituisesti asuva ja sairausvakuutettu EU-kansalainen voi saada ulkomailla annettavan hoidon korvattua kahdella tavalla. Hän voi hakea ennakkolupaa hoitoon toisessa Euroopan maassa tai järjestää hoidon omatoimisesti ja hakea siitä korvauksen jälkikäteen.

Potilasdirektiivi takaa hoidon EU-maassa
  • EU-tuomioistuin linjasi jo vuonna 1998, että EU-maiden kansalaisilla on oikeus saada terveydenhoitoa toisessa EU-maassa. Kela on maksanut jo 1990-lopulta lähtien Kela-korvauksia toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä annettavasta hoidosta.
  • EU:n potilasdirektiivi takaa EU-kansalaiselle missä tahansa EU-maassa vastaavan terveydenhoidon kuin maan omille kansalaisille. Toisessa EU-maassa annettu hoito on korvattava EU-kansalaisen kotimaan lainsäädännön mukaisesti.

 

https://sosiaalivakuutus.fi/naissa-tilanteissa-suomesta-hakeudutaan-hoitoon-toiseen-eu-maahan/#box-story-0

Hoitoon voi toki hakeutua Euroopan ulkopuolellekin, mutta siellä annettavaa hoitoa ei korvata Suomen sairausvakuutuksesta. Euroopan ulkopuolella annettavan hoidon jokainen lähtijä järjestää ja kustantaa itse, eikä siitä siksi ole tilastoja olemassa.

Viro on kestosuosikki ylitse muiden

Suomesta on hakeuduttu toiseen EU-maahan terveydenhoitoon 1990-luvun lopulta lähtien. Suomalaisilla on yksi kestosuosikki ylitse muiden.

Viron asemaa tilastojen kärjessä ei näytä horjuttavan mikään.

”Ulkomaille hoitoon hakeutuminen on ollut tasaisen vähäistä, mutta mieltymykset ovat säilyneet samoina vuodesta toiseen”, kertoo Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö Marika Lahtivirta.

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste
  • Kelassa toimivan yhteyspisteen tehtävistä on säädetty lailla.
  • Yhteyspisteen tehtäviin kuuluu tiedon kokoaminen, tuottaminen ja jakaminen muun muassa terveyspalveluiden käyttämisestä Suomessa ja ulkomailla, kustannusten korvaamisesta, hoitokäytännöistä, hoidon laatu- ja turvallisuusvaatimuksista sekä potilaan oikeusturvasta.

https://sosiaalivakuutus.fi/naissa-tilanteissa-suomesta-hakeudutaan-hoitoon-toiseen-eu-maahan/#box-story-1

”Hoitoon hakeutuminen Suomen ulkopuolelle on mielenkiintoinen mahdollisuus, jos hoitotakuun aikarajat ylittyvät koronapandemiaan varautumisen vuoksi ja hoitovelka kasvaa”, toteaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Halila tarkoittaa hoitovelalla tilannetta, jossa sairauksien hoito tai toteaminen viivästyy pandemian vuoksi.

”Hoitoon hakeutuminen Suomen ulkopuolelle on mielenkiintoinen mahdollisuus.”

Toistaiseksi hoitoon hakeutuminen oman sairaanhoitopiirin ulkopuolelle tai ulkomaille on Halilankin mukaan ollut vähäistä.

Valtaosa ulkomailla korvattavasta terveydenhoidosta liittyy sosiaali- ja terveysministeriön mukaan akuuttiin sairaanhoitoon, kun Suomessa asuva henkilö sairastuu ulkomailla.

Suomalaiset luottavat omaan terveydenhoitoon

Ennakkoluvan myöntäminen toisessa EU-maassa annettavaan hoitoon on EU-asetuksesta tuleva oikeus. Jäsenmaa voi myöntää omassa maassaan vakituisesti asuvalle EU-kansalaiselle ennakkoluvan ja sopia hoidosta toisen EU-maan kanssa.

Ennakkolupaoikeus on komission mukaan käytettävissä myös koronapandemian aikana.

Ennakkolupia on haettu Kelasta koronasta huolimatta.

”Ennakkolupia myönnetään tavalliseen tapaan, mutta ne eivät tietenkään anna oikeutta mennä jonojen ohi. Toisen EU-maan pitää ottaa potilaat vastaan samalla periaatteella kuin omat kansalaisensa. Voi olla tilanteita, joissa ennakkolupa voisi helpottaa jonkun maan painetta, mutta asiasta ei ole käyty komissiossa erikseen keskustelua”, hän sanoo.

”Suomen jonot ovat sen verran lyhyitä, että hoito pystytään yleensä Suomessa antamaan lain sallimassa ajassa.”

Lahtivirran mukaan Suomessa luotetaan vahvasti suomalaiseen julkiseen terveydenhoitoon.

”Ennakkolupia koskevien tilastojen valossa Suomen jonot ovat sen verran lyhyitä, että hoito pystytään yleensä antamaan Suomessa lain sallimassa ajassa”, Lahtivirta sanoo.

Ennakkolupa on aina myönnettävä, jos aiottu hoito on Suomessa hyväksyttyä mutta sitä ei voida potilaan kotikunnassa antaa määriteltyjen takuuaikojen puitteissa.

Kela myöntää ennakkoluvat ja maksaa korvaukset

Ennakkolupia myönnetään ja haetaan Suomessa melko vähän. Kelaan tehtiin 176 ennakkoluvan hakemusta vuonna 2019. Kela hyväksyi niistä 102.

Ennakkoluvalla annettavan hoidon maksaa asiakkaan kotikunta. Sairaanhoitopiirit maksoivat vuonna 2019 ennakkoluvan mukaisesta hoidosta 659 419 euroa.

Asiakas voi hakea ennakkolupaa itse tai sitä voi hakea sairaanhoitopiiri. Jos asiakas hakee ennakkolupaa itse, Kela kysyy aina lausuntoa asiakkaan kotikunnalta.

Raskaus ja synnytys yleinen syy ennakkolupaan

Ennakkolupia on myönnetty eniten raskauksien ja synnytysten, silmätautien sekä syöpien hoitoon.

Toiseen EU-maahan hakeudutaan synnyttämään usein siksi, että synnyttävä äiti on toisesta EU-maasta kotoisin tai hänen puolisonsa on töissä toisessa EU-maassa.

Hoitoon hakeuduttiin ennakkoluvalla vuonna 2019 eniten Viroon, Saksaan, Espanjaan ja Ruotsiin.

Hoitoon hakeuduttiin ennakkoluvalla vuonna 2019 eniten Viroon, Saksaan, Espanjaan ja Ruotsiin.

Ennakkolupien hakeminen liittyy sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistisen mukaan usein myös harvinaisten sairauksien hoitoon. Esimerkiksi lasten harvinaisten syöpien ja muiden sairauksien hoitoa on keskitetty Pohjoismaissa eri yksikköihin.

Suomesta on lähetetty potilaita Ruotsiin pienten keskosten hengityselinten toimintaa tukevaan hoitoon sekä muualle Eurooppaan sikiökirurgisiin toimenpiteisiin, joissa korjataan epämuodostumia ennen syntymää.

Vastaavasti Suomeen tulee potilaita muun muassa Ruotsista, Norjasta ja Virosta esimerkiksi vaativiin synnytyksiin, vastasyntyneiden tehohoitoon sekä elinsiirtoihin.

Edulliset kustannukset houkuttavat toiseen EU-maahan

Jos asiakas hakeutuu toiseen EU-maahan hoitoon omatoimisesti, hän maksaa itse hoidon ja hakee siitä Kela-korvausta jälkikäteen. Korvaus voidaan myöntää, jos vastaava hoito olisi Suomessakin korvattavaa.

Lahtivirran mukaan ulkomaille hakeudutaan omatoimisesti joko edullisempien kustannusten vuoksi tai elämäntilanteesta ja perhesyistä johtuen.

Esimerkiksi yksityisen hammashoidon kokonaishinta tulee Virossa keskimäärin halvemmaksi kuin Suomessa. Se selittää Lahtivirran mukaan myös Viron suosiota.

 

 

Lahtivirran mukaan hoidossa käydään mielellään siellä, missä muutenkin liikutaan ja matkaillaan. Vilkas liikenne Viroon ylläpitää kiinnostusta myös paikalliseen terveydenhoitoon.

Espanja on suosittu lomakohde ja joillekin toinen kotipaikka, ja siellä hoidetaan myös terveyttä.

Vilkas liikenne Viroon ylläpitää kiinnostusta myös paikalliseen terveydenhoitoon.

Muut suomalaisten suosimat matkakohteet, kuten Kroatia, Portugali ja Unkari, saattaisivat siis myös kasvattaa suosiotaan hoitopaikan valinnassa. Näistä maista toistaiseksi vain Unkari näkyy merkittävästi itse järjestetyn hoidon korvaustilastoissa.

Kroatiassa annettavaan hoitoon ei ole vuoden 2019 aikana tehty yhtään ennakkoluvan hakemusta. Portugaliin ja Unkariinkaan ei ole myönnetty yhtään ennakkolupaa.

Lääkkeiden hankintaa helpottaa suosikkikohteissa sähköinen resepti, joka on käytettävissä Kelan Kanta-palvelujen ansiosta Suomen lisäksi myös Kroatiassa ja Virossa.

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste ylläpitää EU-terveydenhoito-sivustoa, jonne on kerätty aiheeseen liittyvää tietoa.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje