Siirry sisältöön
Puheenvuorot
|
21.9.2021

Monikanavarahoituksen purkamisessa on valtavia riskejä, joiden suuruutta kukaan ei voi vielä arvioida

Sote-uudistus on historiamme suurin hallinnollinen muutos. Siksi suunnitelmat monikanavarahoituksen purkamisesta sote-uudistuksen vanavedessä herättävät suurta huolta, kirjoittaa Kelan pääjohtaja Outi Antila.

Olen toistakymmentä vuotta osallistunut monikanavarahoitusta koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että Kelassa. Työurani on opettanut kärsivällisyyttä ja malttia. Tiedän myös, että isoimmat riskit kytevät muutoksissa, jotka on valmisteltu kiirehtien.

Kiirehtimisen sijasta nyt olisi todellinen tarve aikalisälle, ajattelin, kun kuulin monikanavarahoituksen purkua valmistelevan parlamentaarisen työryhmän aikataulusta. Asetetun aikataulun mukaan valmista pitäisi olla jo marraskuun puolivälissä.

Monikanavarahoitusta pohtinut virkamiestyöryhmä teki viime talven aikana hyvää ja perusteellista työtä siilatessaan vaihtoehtoja Kelan korvaamien yksityisen sairaanhoidon, matkojen, kuntoutuksen ja lääkkeiden järjestämiseksi.

Muutosten tosiasiallisia vaikutuksia ei tässä työssä kuitenkaan voitu arvioida, koska tulevat hyvinvointialueet eivät vielä ole aloittaneet toimintaansa. Tilanne ei ole kesän aikana muuttunut, eikä syyskuussa työnsä aloittaneella parlamentaarisella työryhmällä ole käytettävissä enempää tietoja kuin virkamiesryhmälläkään.

Monikanavaisen rahoituksen purkamisesta seuraisi laajoja muutoksia, jotka vaikuttaisivat lähestulkoon jokaisen Suomessa asuvan etuuksiin ja palveluihin. Valmistelun aikataulu herättää minussa huolen etenkin kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevista. Hätiköidyillä ratkaisuilla voi olla arvaamattomia vaikutuksia esimerkiksi matkoihin, terveydenhuoltoon, kuntoutukseen tai lääkekorvauksiin. Yhteisvaikutuksia ei ole vielä arvioitu lainkaan.

Siksi toivoisin nyt parlamentaarikoilta viisautta tarkastella esitettyjä vaihtoehtoja avoimesti ja siirtää päätöksentekoa.

Sote-uudistus on historiamme suurin hallinnollinen ja sisällöllinen muutos. Hyvinvointialueiden tarkoitus on reilun vuoden päästä eli vuoden 2023 alussa olla täydessä toiminnassa ja huolehtia alueella asuvien ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Hyvinvointialueet ansaitsevat mahdollisuuden keskittyä rauhassa toiminnan aloittamiseen. Jos niiden pitää samaan aikaan ryhtyä valmistautumaan uusiin tehtäviin, aika ei riitä varsinaiseen työhön. Tämän viestin olen kuullut myös alueilta.

Selvityksessä on kannatettavia ehdotuksia. Hyvältä vaikuttaviakaan ideoita ei silti voi edistää kiireessä. Vaarana ovat alueellinen eriarvoisuus ja vakavat ongelmat etuuksien ja palvelujen toimeenpanossa.

On koko yhteiskunnan etu odottaa, että hyvinvointialueet saavat aloitettua ja vakiinnutettua toimintansa. Vasta sen jälkeen on mahdollista arvioida monikanavarahoituksen purkamisen vaikutuksia asiakkaille, toimijoille ja talouteen.

Virkamiesselvitys perustelee tehtävien siirtoa uusille alueille myös Kelan toimintaa koskevilla puutteellisilla ohjausmekanismeilla. Selvityksen mukaan tämä johtuu Kelan perustuslaillisesta erityisasemasta. Tätä en tunnista, sillä Kelaa ohjataan lainsäädännöllä ja sopimuksilla. Yksi esimerkki toimivasta yhteistyöstä on Kanta-palvelut.

Kelan laajat valtakunnalliset tietovarannot antavat jo nyt runsaasti alueellista ja valtakunnallista tietoa. Sitä myös aloittavat hyvinvointialueet voivat käyttää johtamisensa tukena. Lisäksi Kelassa rakennetut tietoturvalliset ja jatkuvasti kehitettävät etuustietojärjestelmät ovat kustannustehokkaita. Korvaavien tietojärjestelmien rakentaminen olisi työlästä ja taloudellisesti järjetöntä yhteiskunnan varojen käyttöä.

Isoissa muutoksissa maltti on valttia. Luotan siihen, että sekä sote- että sosiaaliturvauudistus parantavat palvelujamme ja yksinkertaistavat sosiaaliturvajärjestelmäämme.

Nykyinen monikanavaisesti rahoitettu järjestelmä toimii sekä asiakkaiden, toimijoiden että maksajien kannalta hyvin ja tehokkaasti. Sen osoittivat myös monikanavarahoituksen selvitykseen annetut lausunnot.

Outi Antila

Outi Antila on juristi ja varatuomari ja Kelan pääjohtaja.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet