Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
20.5.2021

Miten toimeentulotuen perusosan alentamista käsitellään Kelan etuusohjeissa?

Professori Heikki Hiilamo arvosteli Ylen julkaisemassa kolumnissa Kelaa toimeentulotuen perusosan alentamisista. Sosiaalivakuutus tarjosi Hiilamolle ja Kelan ma. etuusjohtaja Antti Jussilalle mahdollisuutta jatkaa keskustelua aiheesta.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Kela
Kuvassa punertavan tiilitalon alakerrassa Kelan palvelupiste, jonka ikkunoista hohtaa valoa ulos.

Kelan etuusohjeiden tehtävänä on turvata sosiaaliturvan laadukas, kestävä, tasapuolinen ja lainmukainen toimeenpano.

Toimeentulotuen perusosan alentamisesta luovuttiin Kelassa määräajaksi koronaepidemian käynnistyttyä maaliskuussa 2020. Alentaminen on nyt otettu rajoitetusti käyttöön. Miksi tilanne on mielestäsi huolestuttava, professori Heikki Hiilamo? 

Kela alkoi uudelleen alentaa toimeentulotukea yhdeksän kuukauden tauon jälkeen helmikuussa 2021. Halusin selvittää, miksi perusosan alentaminen otettiin käyttöön, vaikka koronepidemia yhä jatkui ja hallitus julisti uudelleen poikkeusolot. Minulla on se käsitys, että etuusohjeisiin tehtiin asiaa koskeva muutos.  

Halusin kiinnittää huomiota siihen, millaisessa järjestyksessä ja millaisella valmistelulla tehtiin etuusohjeen muutos, joka rajoitti ihmisten perusoikeuksia verrattuna edellisinä kuukausina vallinneeseen käytäntöön. 

Toimeentulotuen alentamisessa pitäisi olla enemmän mahdollisuutta yksilökohtaiseen harkintaan. Kritiikkini koski järjestelmää, ei Kelan työntekijäryhmiä. 

Miten toimeentulotuen perusosan alentamismahdollisuutta käsitellään nyt Kelan etuusohjeissa, ma. etuusjohtaja Antti Jussila? 

Toimeentulotuen perusosan alentamista voidaan nyt harkita rajatusti. Alentaminen voi tulla kyseeseen vain niiden hakijoiden kohdalla, jotka ovat laiminlyöneet työnhakunsa tai joiden yritystoiminta on todettu kannattamattomaksi jo ennen poikkeusoloja. Kelan toimivalta sen suhteen, mitä voidaan Kelassa ohjeistaa ja miten laajaa yksittäistapauksellista harkintaa voidaan käyttää, perustuu lainsäädäntöön. 

Kuulemme aina asiakasta ennen alentamispäätöstä ja käymme tarvittaessa keskustelua kunnan sosiaalitoimen kanssa. Kuntaan menee myös tieto jokaisesta alentamisesta laissa säädetyllä tavalla. 

Miten epidemiatilanne on vaikuttanut etuusohjeisiin? 

Kelan pysyviä etuusohjeita ei koronatilanteessa lähdetty muuttamaan, koska muutokset arvioitiin tilapäisiksi. Toimeentulon perusosan myöntämistä koskevaa Kelan toimintatapaa muutettiin keväällä 2020 siten, että asiakkaan tilannetta arvioitiin aiempaa lievemmin.  

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi maaliskuussa 2020 toimeentulotuen käsittelystä suosituksen, jota Kela noudatti. Ministeriö suositteli toimeentulotuen perusosan alentamisesta luopumista heinäkuun loppuun 2020 asti.  

Muutimme etuusohjeita ministeriön suosituksen mukaisesti siten, että alentamisesta luovuttiin. Tämä etuusohje oli voimassa tammikuun 2021 loppuun eli ministeriön suositusta pidempään. 

Syksyn 2020 aikana valmistauduimme ottamaan perusosan alentamisen tarvittaessa käyttöön. Tarkistimme maaliskuun 2021 alussa ministeriön kannan asiaan. STM ei nähnyt tarvetta jatkaa aiempaa suositustaan. 

Koronatilanne on aiheuttanut paljon määräaikaisia poikkeusmenettelyjä eri etuuksiin ja toimeentulotukeen. Pysyviä ohjeita ei ole epidemiatilanteen vuoksi kumottu eikä poistettu kokonaan käytöstä, vaan niihin on tehty tarvittavat määräaikaiset poikkeukset. 

Asiakkaille ja yhteistyökumppaneille on viestitty heitä koskevista muutoksista eri tavoin. Käsityksemme on, että muutokset on saatu vietyä läpi onnistuneesti. Kyse on ollut Kelan toimeenpanon ohjauksesta poikkeuksellisessa tilanteessa. 

Viimesijainen tuki

Toimeentulotuki on osa suomalaista perusturvaa ja viimesijainen tukimuoto. Siihen voidaan turvautua silloin, jos muuta toimeentuloa ei ole tai se ei riitä lain edellyttämään ihmisarvoiseen elämään. 

Äärimmäisissä tapauksissa toimeentulotuen perusosaa voidaan enintään kahdeksi kuukaudeksi alentaa kahdellakymmenellä prosentilla, jos tuen hakija kieltäytyy toimeentulon hankkimisesta työn tai koulutuksen avulla. Näin voi käydä, jos hakija esimerkiksi kieltäytyy ilmoittautumasta työttömäksi työnhakijaksi. 

Alentamista voidaan jatkaa ja prosentti nostaa neljäänkymmeneen, mikäli työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen jatkuu. 

Toimeentulotukea koskeva sanktio on eurooppalaisessa vertailussa lievä. Alentaminen voidaan lain mukaan toteuttaa vain siinä tapauksessa, että se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämää toimeentuloa tai ole muulla tavoin kohtuutonta. 

Heikki Hiilamo, arvioit kolumnissasi, että toimeentulotuen perusosan alentaminen on yleistynyt. Mihin tämä perustuu? 

Kirjoituksessani kertasin tutkimuksiin, asiatuntijakirjoituksiin ja uutisiin pohjautuen muutokset, joita toimeentulotuen alentamisen käytännöissä on aikaisemmin esitetyn mukaan tapahtunut vuoden 2017 toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen. Alentamisia on tehty niiden mukaan aikaisempaa enemmän ja ratkaisujen tekeminen on muuttunut kaavamaisemmaksi. 

Toisaalta voidaan myös sanoa, että toimeentulotuen asiakkaiden kohtelu on muuttunut yhdenvertaiseksi. Toimeentulotuen päätöksenteossa saattoi aiemmin olla suuriakin kuntakohtaisia eroja, kun valtakunnallisia etuusohjeita ei ollut. 

Toivoisin etuusohjeiden suunnittelulta ja päätöksenteolta läpinäkyvyyttä. Miten esimerkiksi käytännön kokemuksia, kuntien sosiaalityön osaamista ja tutkimuksia toimeentulotuesta hyödynnetään etuusohjeiden laatimisessa? 

Olen käynyt läpi etuusohjeita, ja ne muuttuvat jopa päivittäin. Miten asiakkailla on mahdollisuus pysyä ajan tasalla etuusohjeiden muutoksissa? 

Onko perusosan alentamisia tehty Kelassa aiempaa enemmän, Antti Jussila?  

Perusosan alentamispäätös tehdään alle 5 prosentissa hakemuksista. Kunnissa päädyttiin THL:n vuoden 2013 selvityksen mukaan alentamaan perusosaa noin 6 prosentissa hakemuksista. Tämä selvitys ei tue väitettä siitä, että alentaminen olisi lisääntynyt. Myös Kuntaliitosta saamamme tiedon mukaan alentamiset kohdistuvat suurin piirtein samaan määrään henkilöitä kuin kunnissa aiemmin. 

Kelan etuusohjeet ovat kaikkien luettavissa Kelan verkkosivuilla. Etuusohjeiden tehtävänä on turvata sosiaaliturvan laadukas, kestävä, tasapuolinen ja lainmukainen toimeenpano. 

Kaikki Kelan ohjeistukset syntyvät asiantuntijoiden yhteistyönä. Ohjeiden valmistelussa on mukana etuudesta riippuen juristeja, sosiaalityöntekijöitä, lääkäreitä, farmaseutteja ja muita asiantuntijoita. 

Etuusohjeita muutettaessa voidaan käyttää apuna tutkimustietoa tai tilastoanalyyseja. Kela on korona-aikana pitänyt yhteyttä ministeriöihin, Kuntaliittoon, kuntiin sekä työvoimahallintoon ja pyrkinyt yhteiseen tilannekuvaan perustuviin ratkaisuihin. Toimintatapoja ja tulkintoja on valmisteltu koronatilanteen aikana sitä mukaa kuin tietoa on saatu. 

Kela tekee jatkuvasti yhteistyötä kuntien kanssa toimeentulotuen käsittelyssä. Perusosan alentamista koskevaa muutosta valmisteltiin keväällä 2020 yhdessä Kuntaliiton kanssa. 

Kelasta lähtee aina huoli-ilmoitus kuntaan, jos etuuskäsittelijä tunnistaa sosiaalityön tarpeen. 

Kelan ja kunnan yhteistyön yksi haaste on se, että tiedonkulkua koskeva sääntely ei tällä hetkellä mahdollista sitä, että Kelaan saataisiin tieto asian etenemisestä kunnassa. Toisaalta Kelalla ja kunnalla voi ylipäänsä olla asiakkaasta erilaiset tiedot ja tästä syystä joskus erilainen näkymä asiakkaan olosuhteisiin.  

Kela on valmis myös alentamismenettelyä ja viranomaisyhteistyötä koskeviin lainsäädännöllisiin muutoksiin, jotta toimintatavat paremmin palvelisivat asiakkaita ja asiakkaan kanssa toimivia eri viranomaisia. Tätä koskeva keskustelu loisi katseen tulevaisuuteen menneisyyden sijaan. 

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet