Siirry sisältöön
Puheenvuorot
|
7.2.2023

Lasten ja nuorten neuropsykiatrisen kuntoutuksen tarve ylitti odotukset, ja nyt kuntoutuksen määrärahat ovat loppumassa kesken

Kelan harkinnanvarainen kuntoutus on sidottu eduskunnan myöntämään määrärahaan. Kuntoutuksen asiakasmäärät ovat kasvaneet jatkuvasti, eikä rahoitus vastaa palvelujen tarvetta. Ongelma vaikuttaa muun muassa lasten ja nuorten neuropsykiatristen kuntoutuspalveluiden järjestämiseen.

Kelassa on viime vuosina kehitetty määrätietoisesti lasten ja nuorten neuropsykiatrisia kuntoutuspalveluja, joiden rahoitus tulee harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista. Palvelujen asiakasmäärät ovat olleet ennakoitua suurempia, mikä kertoo terveydenhuollon niukoista resursseista vastata neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten kuntoutuksellisiin tarpeisiin.

Harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta puhuttaessa voi joillekin tulla mielikuva jollakin tavalla epämääräisestä tai ainakin sattumanvaraisesti myönnettävästä kuntoutuksesta. Nimestään huolimatta harkinnanvaraista kuntoutusta säätelee Kelan kuntoutuslaki. Kuntoutusta saadakseen asiakkaan on täytettävä harkinnanvaraisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset. Kyse ei siis ole summittaisesta salatieteestä vaan kuntoutuksen kokonaisuudesta, jonka tarkoituksena on parantaa tai turvata ihmisen opiskelu-, työ- tai toimintakykyä.

Siinä missä asiakkaalla on Kelan kuntoutuslain mukainen subjektiivinen oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen sekä kuntoutuspsykoterapiaan ilman riskiä rahoituksen loppumisesta, Kela järjestää harkinnanvaraista kuntoutusta eduskunnan vuosittain myöntämän määrärahan perusteella. Asiakkaalla ei siis ole subjektiivista oikeutta harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluihin, vaan kuntoutuksen järjestämistä määrittävät Kelalle sitä varten myönnetyt varat.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikille kuntoutuksen edellytykset täyttäville asiakkaille ei välttämättä voida myöntää kuntoutusta, jos kuntoutuspalveluun kohdennetut määrärahat loppuvat kesken.

Näin on käymässä 5–15-vuotiaille neuropsykiatrisesti oireileville lapsille ja heidän perheilleen suunnatulle LAKU-perhekuntoutukselle ja 16–29-vuotiaille nuorille suunnatulle Oma väylä -kuntoutukselle. Mutta miksi?

LAKU-perhekuntoutuksen toteutus alkoi keväällä 2020. Sen jälkeen asiakasmäärä on kasvanut 76 %.  Oma väylä -kuntoutuksen asiakasmäärä on kasvanut kolmanneksella sen alkamisesta vuonna 2021. Kaikkiaan näihin kuntoutuspalveluihin osallistui viime vuonna noin 3 500 uutta asiakasta.

Suuren suosion vuoksi LAKU-perhekuntoutukseen sekä Oma väylä -kuntoutukseen osallistuvien asiakkaiden määrää joudutaan jatkossa rajoittamaan asiakaskiintiöillä. Kiintiöillä turvataan se, että Kela pystyy tarjoamaan jatkossakin myös muita harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluita, kuten sairausryhmäkohtaisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja ja moniammatillista yksilökuntoutusta.

Lisäksi Kela lopettaa varojen riittävyyden varmistamiseksi joidenkin kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien järjestämisen sekä yhdistää joitain kursseja toisiinsa. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluvalikoiman uudistamisen tavoitteena on samalla vastata nykyistä paremmin asiakkaiden muuttuviin kuntoutustarpeisiin ja vähentää esimerkiksi hyvinvointialueiden palveluiden kanssa päällekkäisiä palveluita.

Kela pyrkii ratkaisemaan harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahoitukseen liittyviä ongelmia muun muassa hakemalla lisärahoitusta valtion budjetista.

Ville Räty

TtM Ville Räty on suunnittelija Kelan kuntoutuspalveluissa. Taustalla on kymmenisen vuotta psykiatrista hoitotyötä lasten ja perheiden parissa.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje