Vuoden 2016 alusta tehtiin lääkkeiden omavastuun tasoa korottavia säästötoimia. Käyttöön otettiin muun muassa 50 euron vuosittainen alkuomavastuu.
Muutosten arvioitiin kasvattavan omavastuita erityisesti sellaisilla potilailla, jotka saavat vaikean sairauden vuoksi lääkkeistään ylempää erityiskorvausta. Erityiskorvausoikeudet ovat henkilökohtaisia sairauteen perustuvia etuuksia, jotka oikeuttavat korkeampiin lääkekorvauksiin.
Ylempään erityiskorvaukseen oikeuttaa muun muassa vaikean mielenterveyden häiriön, diabeteksen, glaukooman tai epilepsian hoito. Ylemmässä erityiskorvausluokassa korvaustaso on 100 %, mutta potilas maksaa lääkkeen ostosta kiinteän omavastuun.
Ylempään erityiskorvaukseen oikeuttaa muun muassa vaikean mielenterveyden häiriön, diabeteksen, glaukooman tai epilepsian hoito.
Tilastotarkastelun perusteella näiden sairauksien hoidossa käytettyjen erityiskorvattavien lääkkeiden keskimääräinen omavastuu yli kaksinkertaistui vuonna 2016. Omavastuiden kasvuun tässä korvausluokassa vaikutti alkuomavastuun käyttöönoton lisäksi se, että kiinteä omavastuu korotettiin 3 eurosta 4,50 euroon.
Alemmissa korvausluokissa psykoosi- ja epilepsialääkkeiden keskimääräiset omavastuut pienenivät. Tätä selittää lääkkeiden hintojen lasku, mihin ovat vaikuttaneet sekä hallinnolliset toimenpiteet, kuten viitehintajärjestelmän laajentaminen, että lainsäädännöstä riippumattomat tekijät, kuten uusien rinnakkaisvalmisteiden tulo markkinoille.
Lääkkeiden omavastuut kasvaneet tasaisesti
Vuodesta 2012 vuoteen 2017 kaikkien korvattavien lääkkeiden keskimääräiset omavastuut kasvoivat 136 eurosta 170 euroon. Omavastuut kasvoivat jyrkemmin vuosina 2016 ja 2013.
Muutokset ovat vaikuttaneet eri korvausluokkien lääkkeiden omavastuisiin eri tavoin. Peruskorvattujen lääkkeiden keskimääräiset omavastuut ovat korvauksen tasoon tehdyistä muutoksista huolimatta kasvaneet jokseenkin tasaisesti vuoteen 2016 saakka.
Peruskorvaus oli 42 % vuonna 2012, 35 % vuosina 2013−2015 ja 40 % vuodesta 2016 eteenpäin. Vuonna 2017 kasvun taittumiseen vaikutti useampi kuin yksi tekijä, esimerkiksi eräiden yleisten kipu-, masennus- ja statiinilääkkeiden hintojen lasku.
Vuodesta 2012 vuoteen 2017 kaikkien korvattavien lääkkeiden keskimääräiset omavastuut kasvoivat 136 eurosta 170 euroon.
Vuonna 2017 diabeteslääkkeiden keskimääräinen omavastuu kasvoi 116 euroon edellisvuoden 44 eurosta. Silloin tyypin 2 diabeteksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet siirrettiin ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan erityiskorvausluokkaan. Alemman erityiskorvausluokan mukaan korvataan myös esimerkiksi astmalääkkeitä, verenpainelääkkeitä ja reumalääkkeitä.
On mahdollista, että omavastuun nousu on vaikuttanut myös lääkkeiden ostamiseen. Tilastojen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, kuinka moni on mahdollisesti jättänyt lääkkeen omavastuun vuoksi ostamatta.
Vuonna 2013 alemman erityiskorvauksen tasoa alennettiin 72 %:sta 65 %:iin, mikä näkyy korvausluokan ostojen keskimääräisen omavastuun kasvuna. Myös vuoden 2016 muutokset nostivat alemman erityiskorvausluokan lääkkeiden omavastuita, koska ostot tulivat alkuomavastuun piiriin.
On mahdollista, että omavastuun nousu on vaikuttanut myös lääkkeiden ostamiseen. Tilastojen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, kuinka moni on mahdollisesti jättänyt lääkkeen omavastuun vuoksi ostamatta. Lääkkeiden käyttäjämääriin vaikuttavat samaan aikaan myös lääkevalikoiman ja hoitokäytäntöjen muutokset sekä väestön ikääntyminen.¶
Lähde: Kelan reseptitiedosto 2012−2017.