Koronapandemia on muuttanut Kelan toimintaympäristöä nopeasti. Kriisi jatkui edelleen vuonna 2021, ja Kela on selviytynyt tehtävistään.
Koronakriisi muutti merkittävästi julkisen talouden tasapainoa. Ennusteiden mukaan julkisen talouden heikentyminen olisi ilman koronapandemiaakin alkanut 2020-luvun alkuvuosina. Vuonna 2020 valtion velka nousi 53 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun se vuonna 2019 oli 44 prosenttia. Vuonna 2021 valtio otti uutta velkaa 3,7 miljardia euroa. Ennakoitua paremman talouskehityksen vuoksi velanoton tarve oli pienempi kuin oli arvioitu.
Maailmanlaajuinen velkaelvytys on selvästi muuttanut talouden toimintaympäristöä. Inflaatio on pysynyt hitaana monta vuotta, mutta loppuvuodesta 2021 se kiihtyi nopeammin kuin vuosiin. Tärkeimpiä syitä ovat talouden nopea piristyminen sulkutoimien jälkeen ja energian kallistuminen. Jos inflaatiovauhti ei hidastu, se tuo nousupaineita palkkakehitykseen ja myös indeksitarkistuspaineita sosiaaliturvaan.
Pitkällä aikavälillä sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät erityisesti talous- ja työllisyyskehitykseen sekä siitä johtuvaan paineeseen pienentää julkisia menoja.
Työllisyyttä halutaan lisätä monilla keinoilla
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus tavoittelee työllisyyden kasvattamista useilla keinoilla.
Oppivelvollisuuden laajentaminen saattaa lisätä nuorten työllisyyttä ja vähentää sosiaaliturvaetuuksien käyttöä. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät keväällä 2021 ja päättyvät kesällä 2023. Yli 55-vuotiaiden työllisyyttä pyritään edistämään eläkeputken eli ansionsidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien poistamisella vuodesta 2023 alkaen.
Pidemmällä aikavälillä vanhusväestön määrä kasvaa, työikäisen väestön osuus pienenee ja syntyvyys pysynee alhaisena. Tarvittaisiin enemmän työllisiä ja vähemmän työttömiä, jotta julkinen talous olisi tasapainossa. Nähtäväksi jää, miten eläkeputkea koskevilla muutoksilla ja muilla toimilla saadaan lisättyä väestön työvuosia.
Työkyvyn ylläpitämisellä työterveyshuollon ja kuntoutuksen avulla voi olla ratkaiseva merkitys ikääntyvien työllisyysasteen nostamisessa. Työterveyshuollon korvausjärjestelmä on jo uudistunut vuoden 2020 alusta. Uudistettu korvausjärjestelmä kannustaa ennaltaehkäisevään toimintaan. Toisaalta työelämän vaatimusten koventuminen ja varhaisten eläkereittien sulkeminen asettavat vaatimuksia kuntoutusjärjestelmälle ja työterveyshuollolle.
Hallitusohjelmassa on monia kuntoutusta ja kuntoutusjärjestelmää koskevia tavoitteita. Keskeisin näistä on kansalaisten työmarkkinaosallisuuden kasvattaminen. Erityisesti osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille halutaan lisätä.
Koronapandemia kasvatti vuonna 2020 nopeasti erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien työttömyyttä, koska rajoitustoimet vaikuttivat erityisesti palvelu- ja matkailutoimintaan. Nämä epidemian työllisyysvaikutukset eivät jääneet pysyviksi, vaan palveluelinkeinot alkoivat elpyä vuonna 2021.
Miten sosiaaliturva uudistuu 2020-luvulla?
Hallitusohjelmassa on useita tavoitteita toimeentuloturvan kehittämiseksi, ja monia siihen liittyviä kokeiluja on käynnistynyt tai käynnistymässä. Valtiovarainministeriö asetti vuonna 2021 työryhmän tutkimaan negatiivista tuloveroa. Ensisijaisesti selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki.
Kela tukee sosiaaliturvauudistuksen toteuttamista asiantuntija- ja tutkimustyöllä ja tietovarantoja hyödyntämällä. Uudistusta valmistelevan komitean työssä on ensimmäisessä vaiheessa kartoitettu tietopohjaa ja ongelmia. Kela osallistuu myös uudistustyössä tarvittavien laskelmien tekemiseen. Vuonna 2022 sosiaaliturvauudistuksessa on odotettavissa ehdotuksia osauudistuksista ja ratkaistavien ongelmien valintoja uudistuksen tiekartalle ja linjaukset niiden ratkaisemiseksi. Osa ehdotuksista päätynee jo seuraavan hallituksen ohjelmaan keväällä 2023.
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta. Kela voi osallistua valtakunnallisena toimijana sote-uudistuksen edistämiseen tietopalvelujen avulla ja myös toimeenpanijan roolissa yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.
Kelan valtakunnallisia tietojärjestelmiä on järkevää edelleen hyödyntää, jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä päästään kustannustehokkaaseen lopputulokseen. Hyvä esimerkki tästä on automaattisesti toimiva lääkekorvausjärjestelmä. Myös esimerkiksi koronapassi ja koronavilkku saatiin otettua nopeasti käyttöön valtakunnallisessa järjestelmässä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon vuotuinen rahoitus on noin 25 miljardia euroa. Nykyinen hallitus on selvittänyt myös maakuntaveron käyttöönottoa. Syksyllä 2021 parlamentaarinen työryhmä käsitteli erityisesti Kelan hallinnoimaa sairaanhoitokorvausta ja sen uudistamistarpeita. Puolueiden näkemykset maakuntaveron käyttöönotosta ja sairaanhoitokorvausten tulevaisuudesta eivät ole yksimielisiä. Monikanavarahoituksen uudistamisessa otettiin aikalisä, ja maakuntaveroakaan tuskin otetaan käyttöön lähivuosina.
