Kuntoutuksen suorapäätös voi merkittävästi nopeuttaa kuntoutukseen pääsyä ja säästää myös kustannuksissa. Uutta kuntoutukseen ohjauksen mallia testattiin Kelan johdolla viime syksynä Koppi kuntoutuksesta -hankkeessa. Kehittämispilotteihin osallistui edustajia perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja työterveyshuollosta sekä HYKSin, TYKSin ja Eksoten erityisvastuualueilta.
Asiakas sai kuntoutuspäätöksen terveydenhuollon vastaanotolla, ilman erillistä hakemusta. Piloteissa kuvattiin Kelan ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa kuntoutukseen ohjautumisen asiakaspolku ja pohdittiin sen haasteita sekä niiden ratkaisuja.
Asiakas sai kuntoutuspäätöksen terveydenhuollon vastaanotolla, ilman erillistä hakemusta.
Piloteissa olivat mukana epilepsia- ja syöpäkursseille ohjautuvat kuntoutujat, aikuisten diabetes- ja omaishoitajakursseille ohjautuvat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaiden kursseille ohjautuvat kuntoutujat.
Suorapäätös nopeutti käsittelyä merkittävästi
Projektista tehtiin myös kehittävä arviointitutkimus. Tutkimuksessa kartoitettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon henkilöstön, kuntoutukseen ohjattujen asiakkaiden ja Kelan etuuskäsittelijöiden kokemuksia suorapäätöksestä. Kehittävässä arvioinnissa selvitettiin suorapäätössuositusten oikeellisuutta, oikea-aikaisuutta ja vaikutuksia kuntoutuspäätösten tekemiseen.
Kuntoutuksen suorapäätös osoittautui arvioinnin perusteella hyväksi toimintamalliksi harkinnanvaraisille kuntoutuskursseille ja sopeutumisvalmennukseen ohjaamisessa. Suorapäätöksiä varten laadittiin paperinen lomake, jossa oli yhteystiedot, kurssikohtaiset kriteerit sekä tilaa, jossa asiakas voi kertoa kuntoutuksen tavoitteesta.
Terveydenhuollon toimijat pitivät suorapäätöksissä esitettyjä kriteereitä selkeinä. Suorapäätösten tekeminen koettiin vaivattomaksi ja sujuvaksi. Terveydenhuollossa oli käytettävissä riittävästi taustatietoa suorapäätösten tekemiseen.
Suorapäätökset helpottivat terveydenhuollon asiakastyötä ja kevensivät kuntoutukseen ohjaamisen vaatimaa työpanosta.
Suorapäätökset helpottivat terveydenhuollon asiakastyötä ja kevensivät kuntoutukseen ohjaamisen vaatimaa työpanosta. Pilottia arvioineet terveydenhuollon toimijat olivat sitä mieltä, että asiakkaat ohjautuivat suorapäätöksillä kuntoutukseen oikea-aikaisesti. Kuntoutuksen ja Kelan kurssitarjonnan tuntemus lisääntyivät hankkeessa mukana olleissa terveydenhuollon yksiköissä.
Asiakastyytyväisyys parani
Suorapäätöslomakkeilla tehdyt ohjaukset harkinnanvaraiseen kuntoutukseen perustuivat Kelan etuuskäsittelijöiden mukaan oikeisiin kriteereihin. Valtaosa suorapäätössuosituksista oli oikein laadittuja.
Etuuskäsittelijät pystyivät tekemään kuntoutuspäätökset suorapäätöslomakkeiden ja niiden liitteissä olevan tiedon perusteella. Kelan toimijoiden mukaan suorapäätössuosituksen käsittely vaati 90 %:ssa tapauksista perinteistä kuntoutushakemusta vähemmän työtä.
Toimintamallin pilotointiin osallistuneet asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä kuntoutukseen ohjauksen kokonaisuuteen ja tunsivat tulleensa kuulluksi. Noin 90 % asiakkaista koki suorapäätöslomakkeen auttaneen kuntoutuksen tavoitteiden pohdinnassa.
Noin 90 % asiakkaista koki suorapäätöslomakkeen auttaneen kuntoutuksen tavoitteiden pohdinnassa.
Vuonna 2016 Kelassa tehtiin 29 793 harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakemuspäätöstä. Niiden läpimenoaikojen keskiarvo oli 19,8 päivää. Jos prosessi lyhenisi, asiakkaat saisivat kuntoutuspäätöksen nopeammin. Ratkaisuna tähän voisivat olla sähköisen asioinnin käyttäminen kuntoutuksessa ja suorapäätökset. Kela järjestää kuntoutuksen, mutta päätöksenteko nopeutuu, kun terveydenhuollon vahvuus eli asiakkaan kohtaaminen otetaan aktiivisesti mukaan kuntoutuksen asiakaspolulle.
Suositukset: kuntoutuksen suorapäätös pysyväksi toimintamalliksi
Arviointitutkimuksen työryhmä suosittelee suorapäätössuosituksen vakiinnuttamista pysyväksi toimintamalliksi. Sen avulla voidaan ohjata asiakkaita kuntoutukseen asiakaslähtöisesti ja vuorovaikutteisesti. Suorapäätössuositusten jalkauttaminen vaatii terveydenhuollon henkilökunnalta kouluttautumista ja resursseja.
Kuntoutukseen ohjautuminen edellyttää lääkärinlausuntoa, joka pitäisi saada terveydenhuollon yksiköstä mahdollisimman nopeasti. Suorapäätösprosessin toimintamallin juurruttamisessa voidaan hyödyntää projektin aikana kehitettyä prosessikaaviota. Siinä kuvataan asiakkaan ohjautuminen hoitoketjusta kuntoutuspolulle.
Suorapäätöksestä suositellaan laadittavaksi sähköinen lomake. Sähköisellä lomakepohjalla voidaan varmistaa tietojen yhdenmukaisuus ja luettavuus. Sähköiseen lomakepohjaan määriteltävillä pakollisilla tiedoilla voidaan estää puutteellisesti täytettyjen suorapäätössuositusten lähettäminen.
Suorapäätösten vakiinnuttamiseksi selvitetään, voidaanko suorapäätöksiä toteuttaa ICT-päätöksinä. ICT-päätösten käyttäminen nopeuttaisi suorapäätösten vakiinnuttamista, sillä ne eivät edellytä julkisen päätösvallan siirtämistä Kelalta terveydenhuollolle.
Kelan ammatillisiin kuntoutuspalveluihin ohjaamisesta olisi syytä tehdä vastaavanlainen suorapäätöskokeilu. Ammatilliseen kuntoutukseen ohjautumisessa on tutkimusten mukaan paljon sattumanvaraisuutta ja viivästymisiä.
Väite ja vastaus suorapäätössuosituksesta
Väite: Suorapäätössuositukset ottavat asiakkaan paremmin huomioon kuin nykyinen malli. Ne lisäävät asiakkaiden valinnanvapautta ja parantavat ohjausta kuntoutukseen.
Vastaus: Julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon työntekijät sekä Kelan etuuskäsittelijät kokivat suorapäätössuosituksen helpottaneen ja nopeuttaneen kuntoutukseen ohjautumista sekä lisänneen yhteistyötä. Asiakkaan valinnanmahdollisuuksia sekä vastuuta omasta toiminta- ja työkyvystään lisätään tuomalla Kelan kuntoutuksen mahdollisuudet terveydenhuollon ohjauskeskusteluun.
Väite: Kelan ja terveydenhuollon yhteistyö kuntoutukseen ohjaamisessa parantaa kuntoutuksen kohdentumista.
Vastaus: Yhteistyöprojekti osoitti, että terveydenhuollon tekemä suorapäätös nopeutti prosessia ainakin selkeissä kuntoutuksen asiakasratkaisutapauksissa.
Väite: Kuntoutus on terveydenhuollossa sivuroolissa, eikä kuntoutukseen ohjautumisen asiakaspolkua ole määritelty.
Vastaus: Kuntoutukseen ohjaus on terveydenhuollolle määrättyä lakisääteistä toimintaa. Yhteistyöprojekti vahvisti olettamuksen, että terveydenhuollon kuntoutustarpeen tunnistamisessa on kehittämisen tarvetta.
Kuntoutuksen asiakaspolun haasteena on, että kuntoutustarpeiden tunnistaminen ja ohjaus eivät välttämättä toteudu terveydenhuollossa systemaattisesti. Projektin arviointitutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että asiakkaiden kuntoutustarpeiden kartoittamiseen on käytetty vaihtelevasti aikaa. Kuntoutus ei aina nouse esille asiakaskeskusteluissa tai ohjaukseen ei ole varattu työresursseja.
Erityisesti erikoissairaanhoidossa asiakaspolku etenee hoitokeskeisesti. Esimerkiksi syöpää hoidettaessa se on toki ymmärrettävää, mutta kuntoutuksesta pitäisi kuitenkin aina keskustella, kun asiakkaan hoitotilanne on hyvä tai ainakin vakaa. Kuntoutuksella saavutettava toiminta- ja työkyvyn tuki kuuluisi kaikille yhdenvertaisesti.