Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kokeilemalla uusi suunta sosiaaliturvalle?

Sosiaaliturvakokeilulla ja sosiaaliturvan tutkimuksella on eroa, selviää Sosiaalivakuutuksen vuoden viimeisestä numerosta.

Tutkimuksessa on satunnaistettuja kokeita, verrokkiryhmiä ja p-arvoja. Tutkimuksen aikajänne on vuosia, joskus vuosikymmeniä. Tiedemaailma tuottaa vertaisarvioituja artikkeleita, seminaareja ja lisää tutkimustyötä.

Kokeilussa tavoitteena on kehittää sosiaaliturvaa. Tätä kokeillaan nopeammin vaikkapa vastikkeellisen sosiaaliturvan, vastikkeettoman rahan tai peruskoulun perustamisen avulla. Muuttuuko ihmisen elämä paremmaksi, kun sosiaaliturvan parametreja muutetaan? Hyvinvointikokeiluilla on havaittu ylisukupolvisia vaikutuksia, todetaan tutkijan valinta -jutussa.

Perustulokokeilussa yhdistettiin tutkimuksellinen kenttäkoe ja yhteiskunnallinen koe.

Tutkimus ja kokeilu on myös yhdistetty. Perustulokokeilussa yhdistettiin tutkimuksellinen kenttäkoe ja yhteiskunnallinen koe. Perustuslaki oli osoittautua esteeksi, sillä koe koski vain osaa työttömistä. Tutkimusasetelmasta ei tullut täydellistä, sillä esimerkiksi verotuksen vaikutusta ei saatu leivottua mukaan.

Jotain ainutlaatuista tapahtui silti: poliitikot osoittivat suunnan, jossa yhteiskunnassa haluttiin muutosta ja kokeiltavan asian. Tutkijat rakensivat kokeen niin, että mitattavaa ja järjestelmällistä tietoa vaikutuksista saadaan vielä vuosia tästä eteenpäin.

Työlästä kehittämisprojektia ei voi aina korvata kevyellä kokeilulla, muistuttaa tutkimusprofessori Hennamari Mikkola kolumnissaan. Sosiaaliturvassa on ylipäätään kokeiltava silkkihansikkain.

Sosiaaliturvassa on kokeiltava silkkihansikkain.

Säätytalon portaita ovat hallitusneuvotteluissa nousseet niin poliitikot, lobbarit kuin asiantuntijatkin. Ryhmien ero on joskus hiuksenhieno – tänään olet poliitikko, huomenna lobbari. Oman alansa huippuasiantuntijoita löytyy molemmista ryhmistä.

Myös Kelan tutkijoita ja muita asiantuntijoita on kuultu hallitusneuvotteluissa. Kelaa parempaa kokonaiskuvaa esimerkiksi perusturvasta tai toimeentulotuesta on vaikea löytää muualta.

Kelaa parempaa kokonaiskuvaa esimerkiksi perusturvasta tai toimeentulotuesta on vaikea löytää muualta.

Tietoon perustuvan päätöksenteon edellytys on se, että tietoa kerätään ennen päätöksiä. Tilastot ja tutkimusaineistot vastaavat niihin kysymyksiin, joita niille esitetään, mutta kaikki luvut eivät ole vain näkökulmasta kiinni. Jäämme odottamaan, mitkä tiedot on otettu vastaan ja miten sosiaaliturvaa kehitetään seuraavat neljä vuotta.

Painettu Sosiaalivakuutus-lehti jää tauolle loppuvuodeksi 2019. Keskustelua ja uusia artikkeleita sosiaaliturvasta ja -politiikasta voi seurata verkkolehdessä ja Twitterissä @Kela_uutiset.