Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kelan valtuutettujen ja hallituksen puheen­johtajat: Korona­kriisin vaikutus näkyy vielä pitkään

Koronaepidemian puhkeaminen muutti dramaattisesti Kelan hallituksen ja valtuutettujen uuden toimikauden luonnetta. Toimielinten puheenjohtajat toivovat, että Kelaa kuunneltaisiin jatkossa enemmän sosiaaliturvan kehittämisessä.
Teksti Johanna HytönenKuvat Matti Matikainen ja Veikko Somerpuro
Kelaan odotetaan kevään 2020 aikan yli 300 000 uutta etuushakemusta. Etuudet saadaan kyllä maksettua, vaikka Kelan toimintamenot tulevat kasvamaan, vakuuttaa Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo.
Kelaan odotetaan kevään 2020 aikan yli 300 000 uutta etuushakemusta. Etuudet saadaan kyllä maksettua, vaikka Kelan toimintamenot tulevat kasvamaan, vakuuttaa Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo.

Sosiaaliturvan tarve lisääntyi kertaheitolla koronaepidemian puhjettua maaliskuussa 2020. Kelan uusi hallitus joutui ensimmäisten toimintakuukausiensa aikana muun muassa hyväksymään huomattavat lisärekrytoinnit hakemuskäsittelyyn.

Hallitus aloitti toimikautensa vuoden 2020 alussa. Uudet valtuutetut käynnistivät työnsä jo eduskuntavaalien jälkeen elokuussa 2019.

Kelaan odotetaan kevään 2020 aikana yli 300 000 uutta etuushakemusta. Hallitus antoi jo maaliskuun puolivälissä valtuudet tarvittavien noin tuhannen uuden henkilön palkkaukseen, mikä helpottaa hakemusruuhkan käsittelyä.

Yli tuhat uutta työntekijää Kelaan

”Itse etuuksien maksatuksen osalta ei ole ongelmaa, mutta Kelan toimintamenot tulevat kasvamaan muun muassa rekrytointien ja laitehankintojen vuoksi. Toivon, että valtakunnan hallitus ottaa tämän huomioon lisätalousarvioissaan tänä keväänä niin, että Kelassa ei tarvitsisi murehtia sitä, voidaanko palkata riittävä määrä henkilöitä käsittelemään uusia ja lisääntyneitä etuuksia”, toteaa Kelan valtuutettujen puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo.

Hän pitää Kelan varautumista toistaiseksi hyvänä ja ennakoivana.

Lisärekrytoinnit etuuskäsittelyyn ja asiakaspalveluun on aloitettu.

”Lisähenkilörekrytoinnit etuuskäsittelyyn ja asiakaspalveluun on aloitettu. Kela on joutunut vakavasti harkitsemaan tärkeiden lähipalvelujen saatavuutta, sillä palvelujen lähikontaktit voivat viruksen takia aiheuttaa asiakkaille heidän henkeään uhkaavan riskin. Nämä ovat vaikeita päätöksiä ja linjauksia, joissa on syytä tarkkaan punnita jokaisen asiakasryhmän perusoikeudet mutta myös oikeus elämään”, Slunga-Poutsalo valaisee.

Vertti Kiukas

Koko vuodesta 2020 tulee Kelan osalta poikkeuksellinen, ja se vaikuttaa asiakkaiden elämään, arvioi Kelan hallituksen puheenjohtaja Vertti Kiukas.

Kelan hallituksen puheenjohtaja, pääsihteeri Vertti Kiukas arvioi, että koronakriisi vaikuttaa sosiaaliturvaan, Kelaan ja Kelan hallituksen työhön vielä pitkään. Vaikutukset näkyvät ennen kaikkea asiakkaiden elämässä.

”Tekee todella tiukkaa pysyä lakisääteisissä käsittelyajoissa.”

”Osa etuuksista saadaan myönnettyä pitkällä viiveellä, vaikka käsittelyä helpotetaan ja nopeutetaan ja henkilöstöä rekrytoidaan lisää. Tekee todella tiukkaa pysyä lakisääteisissä käsittelyajoissa. Koko vuodesta tulee Kelan osalta poikkeuksellinen”, hän lisää.

Suurin paine tulee perustoimeentulotuen ja työttömyysturvan hakemuksista. Niiden lisäksi tullaan varmasti hakemaan myös muun muassa asumistukea ja hallituksen esittämää uutta etuutta.

Poikkeustilanne ei saa estää sosiaaliturvan uudistusta

Aika näyttää, miten poikkeustilanne vaikuttaa Kelaa koskevan lainsäädännön uudistamiseen. Julkisesta keskustelusta päätellen moni haluaisi vauhdittaa sosiaaliturvan uudistamista pikaratkaisuin.

Kiukas muistuttaa, että sosiaaliturvan uudistamiselle pitää kaikesta huolimatta varata riittävästi aikaa.

”Sosiaaliturvan pitäisi kehittyä siten, että ihmiset voisivat joustavasti siirtyä etuuden piiristä toiseen, jos elämäntilanne muuttuu”, Kiukas sanoo.

”Samaan aikaan kun valtion talous syöksyy ja sosiaaliturvan varaan joutuvia on koko ajan enemmän, asumiskustannukset nousevat ja eläminen muuttuu kalliimmaksi.”

Slunga-Poutsalo on samaa mieltä.

Sosiaaliturvan uudistamiskomitean työ ei tule olemaan helppo. Samaan aikaan kun valtion talous syöksyy ja sosiaaliturvan varaan joutuvia on koko ajan enemmän, asumiskustannukset nousevat ja eläminen muuttuu kalliimmaksi. Palkalla, jos sitä saa, ei tahdo tulla toimeen. Sosiaaliturvan tulisi olla tukiverkko, joka ottaa vastaan, kun ihminen uhkaa pudota. Sosiaaliturva ei voi kuitenkaan olla elämäntapa. Töitä ja tekemistä pitäisi löytyä, vaikka koronakriisin vuoksi tilanne muuttuu entistä hankalammaksi.”

”Palvelujen saavutettavuus ja selkeys ovat jatkuvasti huomioitavia asioita.”

Slunga-Poutsalo kehittäisi myös sosiaaliturvan palvelujen laatua.

”Kehitettävää on erilaisten digitaalisten palvelujen ja mahdollisuuksien ansiosta paljon. Samaan aikaan pitää muistaa, että kaikki eivät osaa käyttää tai pysty käyttämään uusia palvelumuotoja. Saavutettavuus ja selkeys ovat jatkuvasti huomioitavia asioita”, hän toteaa.

Kelan toimintaa on Kiukkaan mukaan jo suunnattukin niin, että toiminta lähtee yhä useammin ihmisten tarpeista.

Toimeenpanija vai vaikuttaja?

Kelan roolista sosiaaliturvan uudistamisessa on Kelan sisällä ja toimielimissä erilaisia näkemyksiä. Jotkut näkevät Kelan toimeenpanijana, ja toiset toivoisivat Kelan vaikuttavan yhä aktiivisemmin sosiaaliturvan kehitykseen ja lainsäädäntöön.

”Itse ajattelen, että Kelaan on kumuloitunut niin paljon tietoa, ettei sitä kannata pitää vakan alla”, Kiukas lisää.

”Kelaan on kumuloitunut niin paljon tietoa, ettei sitä kannata pitää vakan alla.”

Myös Slunga-Poutsalo pitää tärkeänä, että Kelan osaamista hyödynnetään.

”Kelalla on merkittävä tieto- ja osaamiskapasiteetti, jonka ansiosta Kela voi ottaa osaa yhteiskunnassa käytäviin keskusteluihin muun muassa sosiaaliturvauudistuksen pullonkauloista ja kehittämistarpeista”, hän toteaa.

Kelaa ei kuunnella tarpeeksi

Slunga-Poutsalo toivoo, että Kela toimisi sitoutumattomana asiantuntijaorganisaationa ja tuottaisi informaatiota päätöksenteon tueksi muun muassa tutkimuspohjalta.

”Tutkimusta tulee yhä kehittää. Samalla pitää varmistaa, että kertyneen tutkimusaineiston pohjalta tehtäviin toimenpiteisiin varataan myös resursseja”, Slunga-Poutsalo lisää.

Hän haluaisi vahvistaa Kelan roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana.

”Harmittavan usein olen huomannut, että Kelan mielipiteitä ei oteta oikein kuuleviin korviin esimerkiksi uusissa lainsäädäntöhankkeissa, vaikka ne koskisivat Kelan toimintoja tai budjettia. Esimerkkinä tästä on esimerkiksi taksiuudistus edelliseltä hallituskaudelta.”

Kelaa pidetään jopa itsestäänselvyytenä, joka kyllä hoitaa sille määrätyt tehtävät.

Kelaa pidetään Slunga-Poutsalon mielestä jopa itsestäänselvyytenä, joka hoitaa kyllä tehtävänsä, kun sellaisia keksitään sille määrätä.

”Kela kuitenkin ottaa iskut vastaan niin asiakkailtaan kuin medialtakin, jos lakisääteinen tehtävä ei hoidu lainsäätäjän alkuperäisten ajatusten mukaisesti”, hän lisää.

Hallituksen ja valtuutettujen yhteistyö tiivistyy

Kelan johtavilla toimijoilla on Kiukkaan mukaan yhteinen näkemys siitä, että hallituksen ja valtuutettujen yhteistyötä on syytä lisätä. Hallituksen puheenjohtajalla on jatkossa oikeus osallistua valtuutettujen kokouksiin ja valtuutettujen puheenjohtaja voi osallistua hallituksen kuukausittaisiin kokouksiin. Puheenjohtajat aikovat myös tavata säännöllisesti.

Kelassa pyöritetään 15 mrd. euron budjettia. Päätökset suurista hankkeista tehdään viime kädessä Kelan hallituksessa. Kelan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kelan toiminnan ja päätösten lainmukaisuutta.

Kelan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kelan toiminnan ja päätösten lainmukaisuutta.

”Valtuutettujen rooli on valvova, ei operatiivinen. Valtuutetut saavat paljon palautetta Kelan asiakkailta, paljon enemmän kuin hallituksen jäsenet. On ymmärrettävää, että näiden palautteiden osalta raja voi toisinaan hämärtyä. Varon kuitenkin sitä, että valtuutetut lähtisivät operoimaan sellaisissa tehtävissä, jotka selkeästi kuuluvat hallitukselle tai operatiiviselle johdolle”, Slunga-Poutsalo lisää.

Valtuutetut saavat paljon palautetta Kelan asiakkailta.

”Näkisin, että valtuutettujen tulee kirittää hallitusta tarttumaan valtuutettujen esiin nostamiin ongelmiin. Totta kai me valtuutetut toimimme myös tiedon välittäjinä omiin ryhmiimme muun muassa budjettitarpeista ja mahdollisista lainsäädäntöä vaativista muutoksista”, hän lisää.

”Kriisitilanteessa punnitaan nykyinen järjestelmä ja sen paineensieto ja havaitaan sen puutteet.”

Slunga-Poutsalo toivoo, että meneillään olevasta kriisistä otetaan opiksi sosiaaliturvan kehittämisessä.

”Tämä tilanne luo varmasti myös uusia toiminta- ja työtapoja, jotka voivat jäädä pysyviksi myös kriisin jälkeen. Kriisitilanteessa punnitaan nykyinen järjestelmä ja sen paineensieto ja havaitaan sen puutteet.”

Puheenjohtajia yhdistää aito kiinnostus sosiaaliturvaan
  • Vertti Kiukas tunnetaan Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteerinä. SOSTE ry:n jäseninä on yli 230 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja alan yhteistyötahoa. Kiukas kiinnostui sosiaaliturvasta jo opiskeluaikoina vastatessaan Lukiolaisten liitossa opintososiaalisista kysymyksistä. Yhteiskuntatieteiden opiskelijasta ei tullutkaan historian ja yhteiskuntaopin opettajaa, vaan järjestötyö vei mukanaan ensimmäisestä toiminnanjohtajan pestistä, vuodesta 2001 lähtien. Opetus- ja oikeusministeriöissä hankittu kokemus julkishallinnosta ja lainsäädännöstä lienee ollut tehtävissä eduksi.
  • Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo tuli tunnetuksi toimiessaan puolueensa puoluesihteerinä vuosina 2013‒ Hän on koulutukseltaan rakennuspiirtäjä ja on toiminut tietotekniikan konsulttina ja yrittäjänä sekä muun muassa kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana kotikaupungissaan Lohjalla. Kiinnostus sosiaaliturvaan syntyi omista elämänkokemuksista ja vahvistui luottamustehtävissä muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Kelan hallituksissa.

https://sosiaalivakuutus.fi/kelan-valtuutettujen-ja-hallituksen-puheenjohtajat-koronakriisin-vaikutus-nakyy-viela-pitkaan/#box-story-0