Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
6.11.2020

Kelan järjestelmä­uudistusta johtava Nina Nissilä: ”Olemme läsnä elämän haastavissa tilanteissa ‒ siksi otan tämän työn erittäin vakavasti”

Huippuluokan kehitystyö on pitänyt Kelan etuusjärjestelmän vuosikymmeniä ajan tasalla. Yli sata ohjelmaa käsittävä kokonaisuus ei kuitenkaan taivu tuleviin etuusmuutoksiin ilman uudistuksia. Kelan johtaja Nina Nissilä vetää etuusjärjestelmän mittavaa kehityshanketta, joka tulee helpottamaan myös asiakkaiden arkea.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Sami Heiskanen
Nina Nissilä seisoo hymyillen Kelan päätalon edustalla Mannerheimintiellä.

"Ennen kuin tulin julkishallintoon töihin, en tiennyt, miten kiehtovia juttuja täällä tehdään", kertoo Nina Nissilä. Julkishallinnon organisaatioissa selvitetään muun muassa tekoälyn, kolmiulotteisen lasermittauksen ja autonomisten autojen käyttöä.

Kelassa valmistaudutaan uudistamaan tietojärjestelmää, johon koko etuuskäsittely nojaa. Ilman kehitystyötä järjestelmä ei tulevaisuudessa enää taivu sosiaaliturvan tuleviin muutoksiin.

”Uudistaminen kannattaa tehdä mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin”, vahvistaa hankkeesta vastaava Kelan johtaja Nina Nissilä.

Uudistus toteutetaan asteittain, jotta etuuskäsittelyä voidaan koko ajan turvallisesti jatkaa.

”Meille ei ole rosmoilla asiaa”

Järjestelmän vanhimmat kerrokset ovat 80-luvulta.

”Järjestelmiin on ajan saatossa kehitetty paljon sellaista, mitä ei enää tarvita. Uusien toiminnallisuuksien kehittämisen lisäksi vanhaa ja tarpeetontakin on syytä siivota pois”, Nissilä sanoo.

Teknologioita uusimalla varmistetaan myös, että järjestelmien osaajia riittää tulevaisuudessakin.

Myös tietoturvan ylläpitäminen vaatii koko ajan enemmän työtä. Tietoturvasta pidetään äärimmäisen tarkasti huolta, ja se vastaa yhä ajan vaatimuksia. Ilman uudistusta järjestelmä ei säily tietoturvankaan osalta loputtomasti toimintakykyisenä.

”Meillä on jatkuvat ja systemaattiset toimenpiteet käynnissä tietoturvassa. Meille ei ole rosmoilla asiaa”, Nissilä lohkaisee.

Julkishallinnon tietojärjestelmien huippuosaaja

Kun Nissilän ansioluetteloa selailee, ei voi välttyä ajatukselta, että hänen uransa on kulkenut johdonmukaisesti tätä uudistusta kohti. Siksi tuntuu sopivalta, että Nissilä kertoo Kelaan tulemisen reilut kaksi vuotta sitten olleen ”mielettömän kivaa”.

Kokeneempaa tekijää Kela tuskin voisi saada suuren uudistuksen ruoriin. Nissilän kokemus julkishallinnon tietojärjestelmähankkeista on huipputasoa.

Valtiokonttorin digitalisaatiojohtajana Nissilä veti D9-hanketta, jonka tarkoituksena oli uusien digitaalisten toimintatapojen hyödyntäminen valtionhallinnossa.

Hän itse toteaa, että uralla on ollut onneakin. Kiinnostavia mahdollisuuksia on tullut eteen. Tuskin pelkästä onnesta on kuitenkaan kysymys.

Ennen Valtiokonttoria Nissilä rekrytoitiin muun muassa tietojärjestelmäyhtiö CGI:n pankki- ja vakuutustoimialojen palvelujohtajaksi. Sitä ennen hän työskenteli Tiedon johtajana kehittämässä digitalisaatiota hyödyntäviä palveluja ja innovointia sekä laajentamassa liiketoimintaa Eläkevakuutus-toimialalla.

Yksi Suomen suurimmista it-taloista

Nissilä kehuu työryhmäänsä ja Kelan osaajia, joita hän on myös itse päässyt rekrytoimaan.

”Hanke kysyy taistelutahtoa, mutta olen löytänyt ympärilleni innostuneita ihmisiä. On hienoa, kun ihmisillä silmät säihkyvät innosta”, hän kuvailee.

Kelassa työskentelee 750 it-alan ammattilaista. Se tarkoittaa käytännössä, että Kela on yksi Suomen suurimmista tietojärjestelmätaloista. Kela rakentaa tietojärjestelmänsä pääosin itse ja ylläpitää niitä itsenäisesti.

”Pääsin jo D9-hankkeen aikana tutustumaan Kelaan. Siksi kaikki tuntui valmiiksi tutulta. Täällä on upea porukka”, hän kuvailee.

Kelan etuusjärjestelmän uudistusta aiotaan viedä eteenpäin ketterän kehityksen periaatteella. Se on Nissilän mielestä ainoa oikea tapa edetä suurissa tietojärjestelmähankkeissa.

”Asiat pilkotaan sopiviksi ja hallittaviksi osiksi, jotta kehityksestä saadaan nopeasti hyöty irti”, hän selittää.

Etuuskäsittely toimii kaikissa tilanteissa

Etuusjärjestelmän uudistuksessa edetään parin kolmen vuoden tähtäimellä, vaikka työ tuleekin kestämään pidempään. Uudistusta tehdään toiminnallinen kokonaisuus kerrallaan. Etenemiseen vaikuttavat niin lainsäädännön kuin tulevien hyvinvointialueiden kehitys sekä sosiaaliturvan kokonaisuudistus.

Vanhat tietojärjestelmät säilytetään vielä pitkään uusien järjestelmien rinnalla. Vanhoissa järjestelmissä olevaa tietoa tarvitaan ajoittain. Samalla varmistetaan etuuskäsittelyn toimivuus kaikissa tilanteissa.

Uudistusta varten on tehty laaja kartoitus, joten Kelassa tiedetään tarkkaan, mitä pitää tehdä.

”Meille on myös kertynyt reilusti kokemusta siitä, mikä toimii ja mikä ei”, Nissilä lisää.

”Tavoitteena on nyt tasalaatuisuus ja järjestelmien toimiminen hyvin yhteen sekä teknologioiden modernisointi.”

Lisää asiakkaita palvelevia ominaisuuksia

Uusi tietojärjestelmä tulee näkymään asiakkaalle parempana palveluna. Samalla kehitetään asiointia ja lisätään asiakkaita helpottavia ominaisuuksia.

Se vähentää myös tarpeettomien kyselyjen määrää.

Automatisointia sääntelevä kansallinen lainsäädäntö tulee vaikuttamaan hankkeeseen. Palveluja automatisoidaan, kun se on mahdollista ja edistää etuuskäsittelyä.

Myös eri organisaatioiden järjestelmien tiedonvaihto tuo uusia mahdollisuuksia käsittelyn nopeuttamiseen ja automatisointiin.

Tietojärjestelmätyöstä tulee monen miljoonan operaatio. Kustannus on kuitenkin vain murto-osa vaikkapa suurimpien Suomessa toimivien liikepankkien tietojärjestelmäuudistusten hinnoista.

Nissilä arvioi, että uudet tietojärjestelmät myös tehostavat toimintaa merkittävästi. Ykkösasiana on kuitenkin toimintavarmuus.

”Emme halua lupailla liikoja vaan etenemme realistisesti ja pidämme jalat maassa. Hanke tehdään siksi, että olemme luotettava ja toimintavarma sosiaaliturvan toimija jatkossakin. Meillä on herkkää tietoa ihmisten elämästä ultrasta uurnaan. Olemme läsnä elämän haastavissa tilanteissa, ja siksi otan tämän työn vakavasti.”

Työskentely julkishallinnossa innostaa

Nissilä on äskettäin pyydetty jäseneksi hallituksen teknologianeuvottelukuntaan. Risto Siilasmaan vetämän työryhmän toimikausi päättyy vuonna 2023.

Työryhmän tarkoituksena on vauhdittaa teknologioiden kehitystä.

”Se tuo Suomeen lisää hyvinvointia ja parantaa Suomen kilpailukykyä maailmalla”, Nissilä kertoo työryhmän tavoitteista.

Hän pitää tietojärjestelmien suunnittelua julkishallinnossa ylipäätään kiinnostavana. Vertailukohtana hänellä ovat kokemukset yksityisistä yrityksistä.

”Ennen kuin tulin julkishallintoon töihin, en tiennyt, miten kiehtovia juttuja täällä tehdään. Julkisilla organisaatioilla on pääsy tietovarantoihin, joilla voidaan tuoda ihmisten ulottuville heidän arkeaan helpottavia palveluja. Moni mielekäs asia tapahtuu julkishallinnossa. Ja teknologiakokeiluja on helpompi saada liikkeelle, kun ei tarvitse ajatella heti ensimmäisenä liikevoittoa”, hän lisää.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet