Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
20.10.2022

Kanta-palvelut parantavat tietojen liikkumista myös sosiaalihuollossa

Kanta-palvelujen käyttö sosiaalihuollossa laajenee. 1.1.2023 lähtien tiedot liikkuvat eri sosiaalihuollon toimijoiden välillä. Kansalainenkin hyötyy, kun hän näkee omat terveys- ja sosiaalipalvelujen tietonsa samasta paikasta.
Teksti Matti Remes | Kuvat Samuli Skantsi
Kanta-palveluiden Jaana Nissilä syksyisessä puistossa.

Uuden asiakastietolain mukaan kaikkien sosiaalihuollon ja julkiselle palveluita tuottavien yksityisten toimijoiden on liityttävä Kantaan viimeistään 1.9.2024, muistuttaa Jaana Nissilä.

Kanta-palvelujen kehittämisessä otetaan ensi vuoden alussa iso askel, kun uusi asiakastietolaki mahdollistaa myös Kantaan tallennettujen sosiaalipalvelujen tietojen luovuttamisen eri sosiaalihuollon toimijoiden välillä.

Toisin kuin terveydenhuollossa, sosiaalihuollon asiakastietoja on voinut tähän saakka käyttää vain se toimija, joka on tiedot Kantaan arkistoinut.

Sosiaalihuollossa Kanta-palveluihin liittyminen on ollut vapaaehtoista vuodesta 2018 lähtien. Uuden asiakastietolain mukaan kaikkien sosiaalihuollon ja julkiselle palveluita tuottavien yksityisten toimijoiden on liityttävä Kantaan viimeistään 1.9.2024. Tällä hetkellä julkisista toimijoista reilut 70 prosenttia on jo ryhtynyt arkistoimaan asiakastietoja Kantaan.

”Vuoden 2023 alusta lähtien julkisella puolella on 21 hyvinvointialuetta sekä Helsinki, jotka ovat vastuussa sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Yksityisiä palvelunantajia on Suomessa runsaat 4000”, Kelan Kanta-palvelujen liiketoiminnan asiantuntija Jaana Nissilä sanoo.

Sekä ammattilaiset että kansalaiset hyötyvät

Nissilän mukaan tietojen liikkumisessa on kyse tärkeästä uudistuksesta sekä sosiaalihuollon toimijoiden että sosiaalipalveluja käyttävien kansalaisten kannalta. Kantaan tallennetut tiedot ovat jatkossa entistä helpommin ammattilaisten saatavilla, kun sosiaalipalvelujen tietoja on mahdollista luovuttaa asiakkaan luvalla esimerkiksi toiselle hyvinvointialueelle.

”Esimerkiksi muuttotilanteissa asiakkaan ei uudella paikkakunnalla tarvitse kertoa alusta lähtien omaa asiaansa. Palvelussa voidaan jatkaa siitä, mihin edellisessä paikassa jäätiin”, Nissilä havainnollistaa.

Asiakas voi myös itse vaikuttaa tietojensa liikkumiseen ja halutessaan rajoittaa sitä kielloilla.

Kanta-palveluiden Jaana Nissilä syksyisessä puistossa.
Kantaan tallennetut tiedot ovat jatkossa entistä helpommin ammattilaisten saatavilla, kun sosiaalipalvelujen tietoja on mahdollista luovuttaa asiakkaan luvalla esimerkiksi toiselle hyvinvointialueelle. Jaana Nissilän mukaan tästä on asiakkaalle hyötyä esimerkiksi muuttotilanteessa.

Omat tiedot löytyvät jatkossa yhdestä paikasta

Uusi asiakastietolaki antaa kansalaiselle mahdollisuuden nähdä terveystietojensa lisäksi omat sosiaalipalveluja koskevat tietonsa Omakanta-palvelusta.

Nissilä huomauttaa, että tämä lisää läpinäkyvyyttä sekä parantaa kansalaisen osallisuutta.

”Asiakkaalla on entistä paremmat mahdollisuudet hoitaa omia asioitaan. Asiakas näkee tulevaisuudessa Omakannasta esimerkiksi sosiaalihuollon päätökset, hänelle myönnetyt sosiaalipalvelut ja omatyöntekijän. Tietoihin voi kaikessa rauhassa tutustua kotona.”

Tällä hetkellä kaikilla kansalaisilla ei ole pääsyä omiin asiakastietoihinsa. Joissakin kunnissa on sähköisiä asiakasportaaleja, joihin kirjautuneena kansalainen pääsee tarkistamaan myös omia sosiaalihuollon asiakastietojaan.

”Jatkossa kansalaiset ovat entistä tasa-arvoisemmassa asemassa, kun sosiaalihuollon toimijat arkistoivat asiakastiedot Kantaan, josta ne siirtyvät nähtäväksi kansalaiselle Omakantaan.”

Ensimmäiset sosiaalipalvelujen tiedot alkavat näkyä Omakannassa vuoden 2023 alkupuolella. Käytännössä tietojen näkyminen laajenee vaiheittain.

”Kaikkien sosiaalihuollon tietojen näkyminen Omakannassa vaatii vielä muutoksia hyvinvointialueiden asiakastietojärjestelmiin tulevien vuosien aikana”, Nissilä sanoo.

Uusi kirjaamistapa haastaa ja mahdollistaa

Asiakastietolaissa on määritelty palvelutehtävistä siirtymäajat, joiden mukaan sosiaalihuollon toimijoiden on alettava arkistoida tietoja Kantaan. Tähän liittyy myös THL:n antama määräys sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteista sekä niihin merkittävistä tiedoista. Tiedot tulee tallentaa rakenteisina viimeistään 1.9.2024 lähtien.

Jaana Nissilän mukaan sosiaalihuollon ammattilaisille uudistus tuo muutoksia kirjaamisen käytäntöihin. Haasteena on, että ammattilaisen on otettava huomioon uusia asioita kirjaamisessa.

Myös kirjattujen tietojen sisältöön on kiinnitettävä jatkossa entistä enemmän huomiota, kun samat tiedot ovat myös asiakkaiden nähtävillä Omakannassa. On tärkeää, että tiedot on kirjattu selkeästi ja ymmärrettävästi.

Tiedot eivät ole enää vain ammattilaisen käyttöön tarkoitettuja muistiinpanoja asiakastapaamisesta, vaan niiden pitää avautua myös kansalaiselle.

Oleellinen tieto löytyy entistä helpommin

Sosiaalihuollon ammattilaisten kirjaamisosaamista on kartutettu jo jonkin aikaa sosiaalialan osaamiskeskusten Kansa-koulu-hankkeissa. Niissä koulutetaan kirjaamisasiantuntijoita, jotka puolestaan perehdyttävät kollegoitaan uusiin käytäntöihin omissa organisaatioissaan.

Myös THL järjestää rakenteista kirjaamista tukevia koulutustilaisuuksia, jotka jatkuvat syksyyn 2023 saakka.

Nissilän mukaan rakenteisesta kirjaamisesta on paljon hyötyä. Sen avulla varmistetaan, että kaikki oleellinen tulee kirjatuksi. Toisaalta ammattilaisen on mahdollista lisätä tietoihin vapaamuotoista tekstiä. Myös tiedonhaku helpottuu.

”Yhdellä asiakkaalla voi olla kymmeniä tai jopa satoja sivuja sosiaalihuollon asiakastietoja, jolloin olennaisen poimiminen on haastavaa. Rakenteisista asiakirjoista tarvittavat asiat löytyvät entistä nopeammin.”

Vuoden alussa voimaan astuva uudistus koskee sosiaalihuollon palvelunantajien välistä tiedon liikkumista, mutta tulevaisuudessa asiakkaan tietoja on mahdollista luovuttaa myös terveyden- ja sosiaalihuollon välillä.

”Tätä uudistusta on odotettu kentällä kovasti, sillä sen myötä saadaan entistä parempi kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta. Se on tärkeää esimerkiksi iäkkäille suunnatuissa palveluissa.”

Kanta-palveluiden Jaana Nissilä syksyisessä puistossa.
Kanta-palveluiden yhtenäiset kirjaustavat ovat Nissilän mukaan ensiarvoisen tärkeitä. Ne mahdollistavat vertailun asiakasmääristä, palvelujen käytöstä ja niiden vaikuttavuudesta. Myös hyviä käytänteitä voidaan nostaa esille entistä paremmin.

Kanta-palveluihin tallennettava tieto tuo lisää eväitä tiedolla johtamiseen

Kanta-palveluihin tallennettavan tiedon rakenteinen muoto avaa paljon mahdollisuuksia myös sosiaalihuollon tietojen toissijaiseen käyttöön.

Jaana Nissilä sanoo, että yksilöiden tietosuojaa kunnioittaen tietoja voidaan käyttää esimerkiksi tutkimukseen, palvelujen kehittämiseen ja laadunvalvontaan.

”Yhtenäiset kirjaukset mahdollistavat esimerkiksi valtakunnallisen tai alueellisen vertailun asiakasmääristä, palvelujen käytöstä tai niiden vaikuttavuudesta. Näin myös hyviä käytänteitä voidaan nostaa esille entistä paremmin.”

´Kova data´ antaa myös tiedolla johtamiseen uusia välineitä. Päätöksenteon tueksi on jatkossa entistä kattavampaa ja tarkempaa tietoa sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Tämä auttaa esimerkiksi resurssien suuntaamisessa sinne, missä niitä tarvitaan eniten.

”Terveydenhuollossa vastaavaa dataa on jo saatavilla. Esimerkiksi korona-aikana käytettävissä on ollut kattavaa tietoa, kuinka paljon ihmisiä koronaan on sairastunut tai kuinka moni on saanut koronarokotteen”, Nissilä huomauttaa.

 

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje