Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
29.5.2020

Kanta-palvelut kymmenen vuotta: ”Omakanta kulkee pian mukana”

Kanta-palveluista on kasvanut kymmenessä vuodessa terveystietojen varanto, jonka päälle rakennetaan yhä monipuolisempia palveluja. Tulevaisuudessa Kanta-palvelut keskittyy muun muassa omaehtoisen terveydenhoidon tukemiseen.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Satu Karppinen

Terveydenhuollon asiakkaat pystyvät tallentamaan Kanta-palveluihin aktiivisuustietojaan suoraan aktiivisuusrannekkeelta. Uusia sovelluksia älykelloihin ja muihin laitteisiin odotetaan sovelluskehittäjiltä pian lisää.

Suomalaisten reseptitietoja on tallennettu Kanta-palveluihin kymmenen vuoden ajan. Kanta-palveluista tunnetuin on Omakanta, jossa terveydenhuollon asiakkaat pääsevät katsomaan tietoja omista terveydenhuollon käynneistään ja uusimaan reseptejä.

Kanta-palvelut muodostuvat useista eri palveluista, joista Omakanta on yksi. Kanta-palveluissa on omat palvelunsa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja tutkijoille. Kanta-palveluihin tallennetaan terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon asiakastietoja.

Toisiolaki ja asiakastietolaki vauhdittavat tietojen käyttöä palvelukehityksessä.

Kanta-palvelujen tietovarantojen käyttöä aiotaan vauhdittaa. Vuoden 2020 alussa voimaan tullut toisiolaki ja eduskunnan käsittelyyn tuleva asiakastietolaki tuovat uusia mahdollisuuksia asiakastietojen käyttöön.

Aktiivisuustiedot suoraan Omakantaan

Kanta-palveluihin on rakennettu liittymä omien aktiivisuustietojen automaattiseen tallentamiseen tietyillä sovelluksilla. Nämä tiedot näkyvät Omakannan hyvinvointitiedoissa. Aktiivisuustieto voi olla esimerkiksi käveltyjen askelten määrä.

Kanta-palvelujen päätuoteomistaja Pirjo Vuorikallas odottaa, että sovellustoimittajat aktivoituisivat laajemminkin. Hän toivoo, että muun muassa Apple- ja Android-laitteille sovelluksia tehneet sovellustoimittajat liittäisivät sovelluksensa Omatietovarantoon. Suunnitelmat ovat jo pitkällä, mutta monet kehittäjät odottavat vielä asiakastietolain voimaantuloa.

Myös Apple- ja Android-sovelluksia odotetaan.

Tulevaisuudessa dataa voi halutessaan tallentaa myös ammattilaisen nähtäväksi. Silloin omasta hyvinvoinnista ja aktiivisuudesta kerätyt tiedot voivat olla taustatietoina esimerkiksi lääkärin vastaanotolla.

Asiakastietolain valmistelussa on arvioitu, että yhteisen tietovarannon pohjalta tehtyjen omahoidon palvelujen hyöty asiakkaille olisi noin 17 euroa asiakasta kohti vuodessa. Laskelmien mukaan palvelut toisivat lisäksi yhteiskunnalle noin 316 milj. euron vuosittaisen säästön muun muassa lääkärikäyntien ja postitusten vähenemisen ansiosta.

Omakanta muistuttaa ja ohjaa

Keskeiset terveystiedot tulevat Vuorikallaksen mukaan pian olemaan yhä helpommin käytettävissä terveydenhuollon, tutkimuksen tai palvelujen sähköisissä järjestelmissä. Omakanta näyttää ne jatkossa rakenteisessa eli yhtenäisessä määrämuodossa. Tulevaisuuden visiossa asiakkaat voivat tallentaa palveluun kotona mittaamiaan tietoja, kuten verenpaineen tai verensokerin lukemia.

Omakannasta on myös suunnitteilla mobiilisovellus.

”Näin Omakanta kulkisi tulevaisuudessa koko ajan mukana. Sovellukseen voitaisiin jatkossa liittää esimerkiksi muistutuksia verenpainemittauksesta tai rokotusten voimassaolosta. Tulevaisuudessa Omakannasta voisi jopa siirtyä suoraan terveydenhuollon ajanvaraukseen”, Vuorikallas visioi.

Vuorikallaksen kuvaamat lisäpalvelut ovat vielä Omakannan tiekartalla. Palveluja ryhdytään kehittämään, mikäli niille on kysyntää ja tarvetta.

Uusia palveluja pohditaan yhdessä Kanta-palvelujen asiakasraadin kanssa, jossa on jäseniä muun muassa potilasjärjestöistä.

 

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje