Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Julkiset organisaatiot ovat löytäneet kokeilu­kulttuurin

Emme voi suunnitella palveluja enää vain keski-ikäisille kaupunkilaisille, joilla on vakituinen työ, sanoo Vaken toimitusjohtaja Taneli Tikka.

Kokeilukulttuuri on jo osoittanut hyötynsä. Valtiovarainministeriön digihankkeiden investointijohtoryhmä onkin jakanut ylimääräistä budjettirahoitusta tekoälyn ja robotiikan kehittämiseen.

Espoon kaupunki käynnisti vuonna 2017 kokeilun, jossa tekoäly etsi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeiden riskitekijöitä. Samalle henkilölle osuessaan riskitekijät laukaisisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen. Kokeilussa analysoitiin sosiaali- ja terveystoimen dataa.

Pääasiallisena tarkoituksena oli löytää asiakkaat, jotka voitaisiin auttaa pois haastavasta elämäntilanteesta, ennen kuin tilanne pahenisi.

Tulokset olivat selvät. Tekoäly auttoi kohdistamaan palvelut oikeille henkilöille.

Digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia kannattaisi hyödyntää yhteiskunnallisissa kokeiluissa huomattavasti nykyistä enemmän.

Digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia kannattaisi hyödyntää yhteiskunnallisissa kokeiluissa huomattavasti nykyistä enemmän. Myös monet valtionhallinnon organisaatiot hyötyisivät ennakkoluulottomista kokeiluista.

Kokeilujen tarvetta lisäävät yhteiskunnassa käynnissä olevat murrokset. Työsuhteet muuttuvat kaikkialla aiempaa monimuotoisemmiksi. Pitkien työsuhteiden sijaan moni työskentelee osa-aikaisesti tai yrittäjänä.

Työn muutos näkyy etenkin työuraansa nyt voimakkaimmin rakentavien millenaalien kohdalla. He yhdistävät erilaisia työn tekemisen tapoja ja voivat olla samaan aikaan toisen palveluksessa assistenttina ja omassa yrityksessään toimitusjohtajana. Milleniaaleiksi kutsutaan vuosien 1981–1996 tienoilla syntyneitä.

Sosiaalisten ja julkisten palvelujen tulisi hyväksyä työn tekemisen murros. Muuten osa ihmisistä voi pudota tiukan paikan tullen sosiaaliturvan kyydistä. Kokeilujen avulla voitaisiin selvittää, miten erilaiset julkiset palvelut vaikuttaisivat tukiin ja tuen tarpeeseen.

Sosiaalisten ja julkisten palvelujen tulisi hyväksyä työn tekemisen murros.

Hedelmällisintä olisi kokeilla yhdessä. Monessa julkisessa organisaatiossa ja yrityksessä palveluja ja tuotteita kehitetään yksin organisaation sisällä.

Kilpailukykyä ja vaihtoehtoisia palveluja tarvitaan, kun Suomi monimuotoistuu. Emme voi enää suunnitella palveluja ainoastaan keski-ikäiselle, pääkaupunkiseudulla asuvalle miehelle, jolla on vakituinen työ.

Julkiset organisaatiot ovat jo löytäneet mukaan erilaisiin ideointikilpailuihin ja hackathoneihin. Aktiivisesta tekemisestä voisi ottaa vieläkin enemmän hyötyä irti.

Esimerkiksi Britanniassa julkisia palveluita koskeva ohjeistus velvoittaa tekemään kaikki julkisen puolen digitaaliset hankkeet ketterästi ja osallistavasti.