Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
27.4.2021

Indeksisuojan aukot sosiaaliturvassa kannattaa paikata: ”Tarkistukset unohdettu jopa vuosikymmeniksi”

Sosiaalietuuksilla on varsin kattava indeksisuoja, mutta järjestelmästä löytyy myös oikeudenmukaisuutta heikentäviä aukkoja. Suurin osa niistä olisi suhteellisen helposti paikattavissa.
Teksti Matti Remes | Kuvat SOSTE
Kuvassa on ote Sosten julkaisemasta raportista Sosiaaliturvajärjestelmän epäloogisuuksia: indeksisuojan aukot

Aukot sosiaaliturvajärjestelmän indeksisuojassa osuvat useimmiten pienituloisiin.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmään on rakennettu toimiva ja kattava indeksisuoja. Se turvaa etuuksien reaaliarvon säilymisen suhteessa yleiseen hinta- ja tulotasoon. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön SOSTEn tilaama, tänään julkaistava selvitys Sosiaaliturvajärjestelmän epäloogisuuksia: indeksisuojan aukot löytää kuitenkin myös useita puutteita ja epäloogisuuksia indeksisuojan kattavuudessa.

Selvityksen tehnyt valtiotieteen tohtori Pertti Honkanen sanoo, että kyse on lähinnä yksittäisistä ongelmakohdista. Ne voivat kuitenkin tuottaa vaikeuksia ja käytännössä tiukentaa kansalaisten oikeuksia sosiaaliturvaan ja erilaisiin etuuksiin.

”Joissakin etuuksissa heikennykset voivat olla suuriakin – varsinkin jos indeksi- tai muut harkinnanvaraiset tarkistukset on unohdettu jopa vuosikymmeniksi.”

Indeksisuojan aukot kohdistuvat pienituloisiin

Yhdistävä tekijä indeksisuojan aukoissa on, että ne kohdistuvat usein kaikkein pienituloisimpiin ja heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin.

”Kyse on yleensä pienituloisista ryhmistä, jotka on unohdettu vuosien varrella tehdyissä lakiuudistuksissa ja vuosittaisissa budjettikäytännöissä.”

Honkasen mukaan monet ongelmista voitaisiin poistaa varsin helposti teknisillä lakimuutoksilla, joissa indeksisuojan ulkopuolella olevat etuudet, tulorajat ja verovähennykset sidottaisiin indeksiin.

”Vaikka esimerkiksi lasten kotihoidon tuen tarkoituksenmukaisuudesta ja mahdollisista uudistamistarpeista väitellään, on outoa, että erityisesti pienituloisten kannalta tärkeät tulorajat pidetään vuosikausia ennallaan tekemättä niihin tarkistuksia.”

Honkasen mukaan julkisen talouden menoihin tai verotuloihin indeksisuojan paikkaamisella ei olisi suurta merkitystä.

”Indeksisuojan puutteiden korjaamattomuuteen on saattanut vaikuttaa viime vuosien alhainen inflaatio. Asioiden korjaamista ei ole ehkä pidetty niin tärkeänä, kun hintataso on noussut maltillisesti.”

”On kuitenkin mahdollista, että inflaatio lähtee tulevina vuosina voimakkaammin liikkeelle, joten indeksisuojan aukkojen paikkaaminen olisi siksikin paikallaan.”

Invalidivähennyksen ja elatusvelvollisuusvähennyksen enimmäismääristä puuttuu indeksisuoja

Honkanen nostaa selvityksessä esille sosiaalietuuksia, joiden tasoa ei ole tarkistettu vuosiin.

Yksi äärimmäisimmistä esimerkeistä ovat kunnallis- ja valtionverotuksen invalidivähennysten enimmäismäärät. Ne ovat pysyneet samansuuruisina vuodesta 1981 lähtien, jos euromuunnoksen yhteydessä tehtyä pientä säätöä ei oteta huomioon.

”Vastaavasti valtion verosta vähennettävän elatusvelvollisuusvähennyksen enimmäismäärä on pysynyt samana vuodesta 1989 lähtien”, Honkanen mainitsee.

Indeksisuoja puuttuu myös muutamista työttömyysturvan ja lasten kotihoidon tuen tulorajoista. Vaikutus on välillisempi, ja silloin oikeus johonkin etuuteen supistuu tai lakkaa kokonaan aikaisempaan verrattuna reaalisesti pienemmillä tuloilla.

”Esimerkiksi osittaista työmarkkinatukea koskevia tulorajoja ei ole muutettu sen jälkeen, kun asiaa koskeva laki tuli voimaan vuoden 2003 alussa.”

Osittaista työmarkkinatukea maksetaan vanhempiensa kotona asuville työmarkkinatuen saajille.

”Kyse on usein huonossa asemassa olevista nuorista, joiden asema työmarkkinoilla ei ole kovin vahva ja joiden tulot ovat pienet.”

Honkasen mukaan tilastoista ei näe suoraan, kuinka monessa tapauksessa tulorajat vaikuttavat osittaisen työmarkkinatuen saamiseen. Voidaan kuitenkin päätellä, että useimmissa tapauksissa vanhempien tulot leikkaavat tuntuvasti osittaista päivärahaa.

SOSTE haluaa nostaa esille sosiaaliturvan epäloogisuuksia

SOSTE haluaa nostaa indeksisuojaan keskittyvällä selvityksellä esille sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuuteen ja lainsäädännön joidenkin osien epäloogisuuteen liittyviä epäkohtia.

Asia on ajankohtainen myös siksi, että sosiaaliturvan uudistamista pohtii parhaillaan parlamentaarinen komitea.

”Toivon, että uudistustyössä mukana olevat ottavat huomioon myös indeksisuojan puutteet. Se parantaisi osaltaan sosiaaliturvan oikeudenmukaisuutta ja selkeyttä.”

Pertti Honkanen on sosiaaliturvaan perehtynyt tutkija, joka jäi vuonna 2018 eläkkeelle Kelan johtavan tutkijan tehtävästä. Hänen erikoisalaansa oli sosiaaliturvaan liittyvän lainsäädäntötyön mallintaminen ja yhdistäminen väestöpohjaisiin aineistoihin.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet