Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
23.8.2021

Etäkuntoutukset tulivat jäädäkseen – korona-aikana saadut kokemukset vauhdittavat etäkuntoutuksen kasvua

Koronapandemian puhjettua Kelan järjestämä kuntoutus muuttui suurelta osin etäkuntoutukseksi. Siitä saadut hyvät kokemukset vahvistavat etäkuntoutuksen tulon pysyväksi osaksi Kelan palvelukokonaisuuksia.
Teksti Matti Remes | Kuvat iStock
Iäkäs nainen istuu sohvalla ja seuraa tietokoneen ruudulta kun toinen henkilö puhuu hänelle.

Osa terapeuteista ja muista kuntoutuksen palveluntarjoajista on tehnyt etäkuntoutusta jo pitkään.

Viime vuoden maaliskuussa alkanut koronapandemia toi ison haasteen Kelan järjestämälle kuntoutukselle. Kasvokkain järjestettyä kuntoutusta jouduttiin perumaan, ja kuntoutusten jatkamiseksi piti löytää nopealla aikataululla uusia vaihtoehtoja.

Onni onnettomuudessa oli, että Kela oli vuodesta 2016 lähtien luonut ja kehittänyt etäteknologiaa hyödyntäviä kuntoutuspalveluja. Ne otettiin nyt käyttöön aiempaa selkeästi suuremmassa mittakaavassa.

– Etenkin eri terapioiden saajissa oli asiakkaita, joille kuntoutuksen jatkuminen oli tärkeää. Kuntoutusta ei voinut siirtää toiseen ajankohtaan, vaan sitä piti pystyä tavalla tai toisella jatkamaan, Kelan hankepäällikkö Johanna Rouvinen sanoo.

Iso osa kuntoutuksen asiakkaista kuuluu koronavirustaudin riskiryhmiin. Monelle heistä etäkuntoutus oli aidosti ainoa vaihtoehto, kun liikkuminen kodin ulkopuolella oli rajoitettua.

– Kelassa on jouduttu arvioimaan, kuinka kuntoutus voidaan järjestää vaihtuvan koronatilanteen rajoitukset ja suositukset huomioiden.

Kuntouttajien ja asiakkaiden valmiudessa siirtyä etäkuntoutukseen eroja

Odotettavaa oli, että siirtyminen nopealla aikataululla etäkuntoutukseen tuo haasteita niin ammattilaisille kuin asiakkaillekin. Monelle terapeutille ja kuntoutuslaitokselle etäkuntoutuksen aloittaminen teetti paljon työtä. Tietoturvallisia etäyhteyksiä varten oli asennettava uusia sovelluksia ja tehtävä laitehankintoja.

Myös etäkuntoutukseen soveltuvia työskentelytapoja oli opeteltava.

– Osa terapeuteista ja muista kuntoutuksen palveluntarjoajista oli jo pidempään tehnyt etäkuntoutusta. Osa heistä oli kuitenkin kokonaan uuden äärellä, Rouvinen vertailee.

Myös asiakkaiden valmiuksissa etäkuntoutukseen oli isoja eroja. Enemmistölle heistä videopuhelujen kaltaiset sovellukset olivat ennestään tuttuja. Toisessa ääripäässä olivat asiakkaat, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet nykyaikaista tietotekniikkaa.

– Kuntoutuksen ammattilaiset joutuivat antamaan asiakkaille myös tietoteknistä tukea.

Rouvisen mukaan valtaosalla asiakkaista on ollut etäkuntoutukseen tarvittava tietokone, tabletti tai älypuhelin, mutta palveluntuottajat ovat myös lainanneet laitteita.

– Onneksi etäkuntoutuksessa tarvittavat sovellukset ovat suhteellisen yksinkertaisia käyttää. Monella asiakkaalla on lisäksi ollut kotona joku läheinen, joka on pystynyt auttamaan alkuun.

Keskusteleva etäkuntoutus sujuvaa, fyysisiin harjoitteisiin pohjautuva haastavaa

Kelan tutkimusyksikkö teki viime vuoden toukokuussa kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin etäkuntoutuksia tekevien terapeuttien kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kyselyssä saatiin noin 900 vastausta fysio-, musiikki-, puhe-, toiminta- ja psykoterapiaa sekä neuropsykologista kuntoutusta antavilta ammattilaisilta.

Tutkija Tuija Heiskasen mukaan vastauksissa nousivat esille haasteet, jotka liittyivät etäkuntoutuksen nopeaan käyttöönottoon pandemian puhjettua. Myös etäkuntoutuksen sopivuudesta eri terapiamuotoihin saatiin hyvää tietoa.

– Vastausten mukaan etäkuntoutuksen käyttöönotto onnistui helpoimmin keskustelun keinoin tehtävässä psykoterapiassa ja oli haasteellisinta fyysisiin harjoituksiin painottuvassa fysioterapiassa, Heiskanen kertoo.

Jos terapiassa tarvitaan hienovaraista manuaalista ohjausta tai erityisvälineitä, on kasvokkain tapaaminen silloin tarpeellista.

– Fysioterapian antaminen on kuitenkin mahdollista myös etänä, ja kotona voi myös olla lähihenkilö auttamassa harjoitusten tekemisessä, Heiskanen sanoo.

Kyselyssä jokainen ammattiryhmä toi esille etäkuntoutuksen plussia ja miinuksia. Vastauksissa heijastuvat terapeuttien erot taustakokemuksessa, kiinnostuksessa ja teknisissä valmiuksissa.

– Terapeuttien kokemuksissa oli isoja eroja. Jonkin asian hoitaminen etänä saattoi olla yhdelle terapeutille tosi toimiva juttu, kun taas hänen kollegansa piti samaa asiaa suurena haasteena.

Kuntoutus toi tauon omaishoitajan arkeen – Kela järjestää omaishoitajille nyt myös etäkuntoutusta

Iso osa terapeuteista aikoo hyödyntää etäterapiaa myös tulevaisuudessa

Toukokuussa tehty kysely ei vielä kerro etäkuntoutuksena tehtyjen terapioiden tuloksista. Johanna Rouvinen arvioi kuitenkin, että pandemian aikana tehdyt järjestelyt vauhdittavat etäkuntoutuksen vakiintumista.

– Etäkuntoutus vaatii aluksi sekä ammattilaiselta että asiakkaalta oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä. Käynnistymisen jälkeen kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä, Rouvinen sanoo.

Hänen mukaansa iso osa terapeuteista aikoo hyödyntää etäterapiaa ainakin osittain myös tulevaisuudessa.

Etäkuntoutusta hyödynnetään eniten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiassa ja kuntoutuspsykoterapiassa.

– Tyypillisesti osa terapiasta järjestetään etänä ja osa kuntoutuksena kasvokkain, Rouvinen toteaa.

Tänä keväänä etäkuntoutus on laajentunut myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseihin, joilla autetaan asiakasta ja hänen perhettään sopeutumaan sairauden tai vamman mukanaan tuomiin muutoksiin. Kursseissa eri alojen ammattilaisista koostuva työryhmä suunnittelee ja toteuttaa kuntoutuksen osittain etänä ja osittain kasvokkain.

– Näissä palveluissa etäkuntoutus ei ole enää vaihtoehto, vaan olennainen osa koko kuntoutuspalvelua.

Alueellista tasa-arvoa ja helpotusta matkantekoon

Jo vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan etäkuntoutus tuottaa yhtä hyviä tai jopa parempia tuloksia kuin perinteinen kasvokkain tapahtuva kuntoutus.

Rouvisen mukaan etäkuntoutuksen kasvu on tuonut esille sen hyviä puolia. Alueellinen tasa-arvo paranee, kun kuntoutuksen saaminen ei vaadi välttämättä matkustamista pitkien matkojen taakse. Myös asiakkaan työ tai perhetilanne voi olla sellainen, ettei hänelle ole mahdollista lähteä vaikkapa viikon kuntoutuskurssille kuntoutuslaitokseen.

– Etäkuntoutus auttaa myös asiakkaita, joille matkustaminen on sairauden vuoksi rasittavaa.

Rouvisen mukaan etäkuntoutus myös nivoo kuntoutuksen paremmin asiakkaan arkeen. Esimerkiksi terapiaharjoittelussa voidaan hyödyntää asiakkaan kotoa löytyviä välineitä.

– Myös kuntoutusta antavat ammattilaiset voivat tehostaa ajankäyttöään, kun osan keskusteluista ja konsultaatioista voi tehdä etänä asiakkaan luokse matkustamisen sijasta.

Kelan järjestämä kuntoutus

Kela järjestää ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa sekä harkinnanvaraisena kuntoutuksena muuta ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta.

Viime vuonna kuntoutujia oli reilu 5% enemmän kuin vuonna 2019.

  • Kelan kuntoutusta toteuttavat kuntoutukseen erikoistuneet yritykset, kuntoutuslaitokset, vammaisjärjestöt, oppilaitokset ja yksityiset terapeutit.
  • Tavoitteena on edistää sairaan, vammaisen tai vajaakuntoisen ihmisen toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia, osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä.
  • Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy ovat ongelmat mielenterveydessä, jotka syrjäyttivät tuki- ja liikuntaelinten sairaudet kuntoutuksen yleisimpänä sairauspääryhmänä 1990-luvun lopulla.
  • Vuonna 2020 yksittäisiä kuntoutujia oli 141 128 eli 5,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntoutujien määrä on kasvanut viime vuosina erityisesti ammatillisessa kuntoutuksessa ja kuntoutuspsykoterapiassa.
  • Kelan yksilökohtaisen kuntoutuksen menot vuonna 2020 olivat 371 miljoonaa euroa, mikä oli prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoutusrahaa maksettiin 183 miljoonaa euroa, mikä oli 21,2 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
  • Keskimääräiset kuntoutuskustannukset olivat 2 628 euroa kuntoutujaa kohti vuodessa.

Lue lisää etäkuntoutuksesta Kelan sivuilta!

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje