Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa
|
18.10.2021

Eriarvoisuutta tutkinut TITA-jättihanke houkutteli tutkijoita vaikuttamaan tiedolla

Yhdeksän tutkimuslaitoksen ja liki sadan tutkijan yhteisessä TITA-hankkeessa tutkittiin laajasti yhteiskunnan eriarvoisuutta ja sitä, kuinka mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu Suomessa. Samalla syntyi uusi sukupolvi sosiaaliturvan tutkijoita, joille on luontevaa kertoa tutkimuksestaan myös poliitikoille ja suurelle yleisölle, sanoo hanketta johtanut professori Mikko Niemelä.
Teksti Veera Adolfsen | Kuvat Jussi Vierimaa
Mikko Niemelä seisoo syksyisessä maisemassa keltalehtisen puun alla.

Eriarvoisuuden torjuntaan tähdänneestä TITA-hankkeesta viestittiin aktiivisesti, iloitsee Mikko Niemelä.

Miksi suomalaisten varallisuuserot ovat kasvaneet? Miten työttömien työkykyä voitaisiin tukea? Entä miten tuloerot liittyvät lapsettomuuteen?

Vuonna 2021 päättyneessä TITA-tutkimushankkeessa selvitettiin kymmenien tutkijoiden voimin monitieteellisesti, millaisia mekanismeja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden takana piilee. Tutkimuksen perusteella haluttiin esittää konkreettisia keinoja, joilla eriarvoisuutta voitaisiin vähentää myös taloudellisen niukkuuden aikana.

”Iso kysymys oli, mitkä ovat sellaisia eriarvoisuutta torjuvia investointeja, joihin on aina hyvä laittaa rahaa. Pienessä maassa ei esimerkiksi ole varaa tinkiä koulutuksen tasa-arvosta. Yksi hankkeen isompi tulos oli se, että lapsiin ja nuoriin ei ole Suomessa satsattu riittävästi”, summaa hanketta johtanut Turun yliopiston sosiologian professori Mikko Niemelä.

Tutkimustieto eriarvoisuuden torjumisesta heti päätöksentekijöiden käyttöön

Kiinnostavaa suurhankkeessa eivät ole vain tutkimustulokset vaan myös se, kuinka niistä on viestitty. Viime vuosina TITA-hankkeen tulokset ovat näkyneet tuon tuosta mediassa. Esimerkiksi päivähoidon aloitusiän yhteyttä tulevaan koulutustasoon ja matalasti koulutettujen miesten lapsettomuutta koskevat tutkimukset saivat paljon huomiota niin lehdissä kuin sosiaalisen median keskusteluissa.

Iso osa hankkeessa tehdystä viestintätyöstä ei silti näkynyt lehtiotsikoissa. Hankkeen tutkijat kertoivat tutkimuksestaan eduskunnan valiokunnissa, kirjoittivat asiantuntijoina lausuntoja ministeriöille ja puhuivat tutkimuksestaan erilaisissa seminaareissa. Tutkijat työstivät tutkimustulostensa pohjalta myös policy brief -julkaisuja eli tiiviitä politiikkasuosituksia päätöksentekijöiden käyttöön.

”Kelan ja THL:n tutkijoille oli jo valmiiksi arkipäivää käydä valiokunnissa puhumassa, mutta akateemisessa maailmassa se oli monelle ihan uutta. Oma kokemukseni on, että suurin osa tutkijoista lähti puhumaan tutkimuksestaan innoissaan heti, kun siihen oli mahdollisuus”, edelleen myös Kelan tutkimusprofessorina toimiva Niemelä sanoo.

Viestinnän ammattilainen TITA-hankkeen tutkijoiden tukena

Strategisen tutkimuksen rahoitus tarjosi tutkijoiden yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle Niemelän mukaan hyvät puitteet. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa tiedettä. Se vaatii strategisen tutkimuksen hankkeilta vuorovaikutussuunnitelmaa jo hakuvaiheessa, ja vuorovaikutukseen osoitetaan myös erikseen rahoitusta.

TITA-hankkeen vuorovaikutusta hoitamaan palkattiin viestinnän asiantuntija Milla Ikonen, joka työskenteli Kelassa ja jonka työajasta osa varattiin hankkeen viestintään.

Hankkeen onnistumisen kannalta oli Niemelän mukaan oleellista, että sen leivissä työskenteli substanssin hyvin tunteva viestijä, joka tuki tutkijoita viestinnässä ja loi heille tilaisuuksia kertoa tutkimuksestaan.  Ikonen esimerkiksi koordinoi hankkeen vuorovaikutustapahtumia, auttoi tutkijoita työstämään tuloksista mediatiedotteita ja policy brief -julkaisuja sekä nosti niitä esiin sosiaalisessa mediassa.

Mikko Niemelä kävelee kalliolla syksyiusessä maiisemassa.
”Kun tutkimuksesta kerrotaan yleistajuisesti, tutkimusjargon ja metodivalinnat pitää jättää pois ja keskittyä tuloksiin”, Niemelä sanoo.

Parhaat tutkijat yhteen yli laitosrajojen

Kuusivuotisen hankkeen aikana sen leivissä työskenteli lähes sata tutkijaa Suomessa ja Ruotsissa. Suomesta mukana olivat Turun, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.

”Yhden teeman alla toimi tavallisesti tutkijoita useista tutkimuslaitoksista. Ajatuksena oli, että teeman parhaat asiantuntijat kootaan yhteen laitosrajojen yli”, Niemelä sanoo.

Hankkeessa tehtiin arvioita hallituksen jo päättämistä asioista esimerkiksi mikrosimuloimalla erilaisten päätösten vaikutuksia. Lisäksi siinä tarjottiin tutkimukseen perustuvia politiikkavaihtoehtoja sekä tarjottiin tutkimustietoa laajemmin julkiseen keskusteluun. TITAn tutkijoita oli mukana kaikissa sosiaaliturvaa koskevissa uudistuksissa, kuten perustulokokeilussa.

Oman tutkimuksen esittely tai politiikkasuositusten laatiminen ei ollut kaikille tutkijoille yhtä tuttua. Hankkeessa käytiinkin yhdessä läpi, miten tutkimuksesta kerrotaan erilaisille yleisöille.

”Kun tutkimuksesta kerrotaan yleistajuisesti, tutkimusjargon ja metodivalinnat pitää jättää pois ja keskittyä tuloksiin. Tärkeää on myös kertoa yleisölle, mitä politiikkapäätelmiä tulosten perusteella voi tai ei voi tehdä”, Niemelä sanoo.

Yhden tutkimuksen perusteella ei esimerkiksi voi vetää dramaattisia johtopäätöksiä ja kumota kaikkea aiempaa tutkimustietoa.

TITA-hanke ehti toimia Sipilän, Rinteen ja Marinin hallitusten aikana. Niemelä kertoo tutkijoiden havainneen hankkeen aikana, että poliitikot kuuntelevat tutkijoita mielellään – erityisesti silloin, kun tutkimustulokset ovat heidän mieleensä.

”Tutkijana ei tietenkään voi lähteä miellyttämään poliitikkoja, vaan pitää mennä kertomaan omasta tutkimuksesta, kun sitä pyydetään”, Niemelä sanoo.

Hallituspohjan vaihtumisen huomasi kuitenkin siinä, millaiset teemat päättäjiä kiinnostivat ja mistä aiheista tutkijoita pyydettiin puhumaan.

TITA toi uusia tutkijoita parrasvaloihin

TITA oli yksi vuonna 2015 aloittaneista ensimmäisenä strategisen tutkimuksen rahoituksen saaneista hankkeista. Lajinsa ensimmäisillä hankkeilla oli Niemelän mukaan pioneerin rooli siinä, miten rahoitusinstrumenttia kehitettiin ja kuinka strategista tutkimusta ryhdyttiin arvioimaan.

”Hanke oli iso puristus, jossa kaikki oppivat paljon. Strategisen tutkimuksen hankerahoituksen perustaminen oli ylipäätään iso askel suomalaisessa tutkimusmaailmassa. Siinä mielessä olen kyllä ylpeä siitä, että olen saanut olla mukana näin historiallisessa projektissa.”

Erityisen iloinen Niemelä sanoo olevansa siitä, että TITA-hanke nosti medioihin asioita kommentoimaan ”samojen naamojen” tilalle uusia tutkijakasvoja. Samalla se totutti monia tutkijoita kertomaan tutkimuksestaan tiedeyhteisön ulkopuolella ja tuomaan tietoa poliittisen päätöksenteon käyttöön.

Strategista tutkimusta rahoitetaan 55 miljoonalla eurolla vuodessa

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. Ensimmäiset strategian tutkimuksen hankkeet aloittivat vuonna 2015.

Strategisen tutkimuksen rahoitus perustettiin osana Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2013 päättämää valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta. Uudistuksessa rahaa siirrettiin valtion tutkimuslaitoksilta, Tekesiltä ja Suomen Akatemialta strategisen tutkimuksen rahoitukseen.

Strategisen tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Yhteistyö tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä koko hankkeen ajan on tärkeää. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ovat 3–6-vuotisia, ja ne perustuvat vaihtuviin teemoihin.

STN tekee rahoituspäätöksiä noin 55 miljoonalla eurolla vuodessa. Strategisen tutkimuksen hankkeet ovat vain osa Suomen Akatemian myöntämästä tutkimusrahoituksesta, joka on vuonna 2021 kaikkiaan 437 miljoonaa euroa.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje