Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Eriarvoisuus alkaa jo koulussa

Hyväosaisten vanhempien valinnat muuttavat kokonaisten koululuokkien koostumusta, kertoo Sonja Kosusen Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus.
Teksti Johanna HytönenKuvat Miika Kainu
Valikoinnista huolimatta valtaosa lapsista hakeutuu edelleen lähikouluunsa, muistuttaa Sonja Kosunen.
Valikoinnista huolimatta valtaosa lapsista hakeutuu edelleen lähikouluunsa, muistuttaa Sonja Kosunen.

Sonja Kosunen selvitti Helsingin yliopistossa tarkastetussa kasvatussosiologian väitöskirjassaan 96 espoolaisen yläkoululaisen kouluvalintoja. Vanhempien sosiaalinen asema, verkostot ja varallisuus näyttävät suurissa kaupungeissa vaikuttavan oppilaiden valikoitumiseen.

Vanhemmat päättävät lastensa kouluvalinnoista usein tuttavien tai työtovereiden suositusten tai jopa huhujen perusteella. Joskus esimerkiksi harrastusryhmän vanhemmat päättävät hakea lapsilleen paikkaa samasta koulusta. Hyväosaisilla vanhemmilla näyttää olevan enemmän halua ja mahdollisuuksia vaikuttaa valintoihin.

Miten koululuokkien eriytyminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan, Sonja Kosunen?

Se voi vaarantaa koulutuksen tasa-arvon idean, varsinkin jos se vaikuttaa välillisesti nuorten toisen asteen tai korkeakoulujen valintoihin. Pahin asia ovat valikoinnin lieveilmiöt. Jos tavalliseen hyvätasoiseen suomalaiseen peruskouluun ilman erillisiä valintoja tulevia lapsia aletaan kutsua jämiksi tai luusereiksi, sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia heidän elämäänsä. Jos kouluja aletaan laajemmin profiloida markkina-ajattelun mukaisesti, se haastaa kaikille yhteisen ja yhtenäisen peruskoulun ajatuksen.

Myös koulu voi valikoida. Miten valinnaisuuteen ja soveltuvuuskokeisiin pitäisi suhtautua?

Kunnissa ja kouluissa tulisi miettiä tarkkaan, mitä painotetun opetuksen soveltuvuuskokeissa mitataan. Jos mitataan esimerkiksi taitoa, harrastustoimintaan osallistuneet lapset ovat vahvemmilla kuin muut. Nämä lapset ovat myös keskimäärin muita hyväosaisempia. ¶