Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
9.3.2018

Aktiivinen toimijuus ehkäisee vanhusten yksinäisyttä

Palvelutalon asukkaiden itsenäisestä toimijuudesta voi tulla senioriasumisen voimavara. Tuoreessa väitöskirjassa selvitettiin asukkaan toimijuutta, valtaa ja sosiaalisia suhteita.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Sami Heiskanen

THT Pirkko Ruuskanen-Parrukosken sosiaalipolitiikan ja sosiaaligerontologian alan väitöskirja tarkastettiin tammikuussa 2018 Lapin yliopistossa.

Puhut väitöskirjassasi jaetusta toimijuudesta. Mitä se tarkoittaa, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski?

Kollektiivisella toimijuudella tarkoitetaan rakentavaa vaikuttamista yhteisiin asioihin. Se on ihmisten yhteistä päätöksentekoa. Palvelutalossa se voi merkitä huolehtimista toisista. Toiset auttavat, jos yksi on ollut sairaalassa tai tarvitsee apua aamiaispöydässä.

Toimiva ihminen kokee olevansa tarpeellinen ja toimijuus tuottaa yhteistä turvallisuudentunnetta.

Minkälainen resurssi jaettu toimijuus voi olla senioreiden asumispalveluissa?

Toimiva ihminen kokee olevansa tarpeellinen ja toimijuus tuottaa yhteistä turvallisuudentunnetta. Palvelutalon asukkaat voivat aktiivisesti käyttää myös aiempaa elämänkokemustaan tai osaamistaan. Palvelutalon johdon tehtävänä on tunnistaa kyvyt ja ottaa ne käyttöön.

Miten palveluasumista voisi tutkimuksen perusteella kehittää?

Väestön ikääntyessä tarvitsemme palvelutaloja, jotka ihminen voi valita nimenomaan kodikseen ja jossa voi toimia itsenäisesti. Toimijuus vapauttaa voimavaroja ja ehkäisee yksinäisyyttä.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje