Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Aira Samulinin matka talvisodan jaloista uuteen Hyrsylään

Aira Samulinin mielestä jokaisen pitäisi voida asua kotonaan. Teknolgiasta voi olla apua.
Kuvat Aira Samulinin albumi
Aira Samulinilla on kuvassa äidin ompelema takki, joka on tehty jatkosodassa kaatuneen isän manttelista.
Aira Samulinilla on kuvassa äidin ompelema takki, joka on tehty jatkosodassa kaatuneen isän manttelista.

”Synnyin Hyrsylän mutkassa, Karjalassa. Kun kuulin ensimmäisen kerran, että Etelä-Suomessakin on Hyrsylä-niminen paikkakunta, tiesin, että minun piti rakentaa sinne talo. Olin tuolloin pienyrittäjä ja sairaan tyttäreni yksinhuoltaja eikä minulla ollut hankkeeseen penniäkään rahaa.

Halusin, että Hyrsylän Mutkan talosta tulisi muistomerkki oikean Hyrsylän mutkan ihmisille, jotka jäivät sotavangeiksi rajan taakse. Hyrsylän ihmiset elivät rajan pinnassa kuin alkuperäiskansa. Heillä ei ollut mitään hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, ei terveyskeskusta, poliisia, sairaalaa tai apteekkia.

Pakenin äitini ja sisarusteni kanssa rajan läheisyydestä talvisodan syttyessä. Pääsimme pois pillastuneen suomenhevosen kyydissä 15 minuuttia ennen kuin Neuvostoliiton panssarit vyöryivät rajan yli.

Pankin tuella rakennuttamastani uudesta Hyrsylän Mutkasta on tullut matkailukohde, jossa on käynyt jo 200 000 ihmistä. Olen rakennuttanut sinne myös Hoivatalon, jotta voin ikääntyessäni asua kotona mahdollisimman pitkään.

Hoivatalossa on monitorit, jotka seuraavat asukkaiden liikkeitä, ja hälytysjärjestelmä. Työtasojen edessä on isot ikkunat, joista tulee valoa ja näkee tiskatessa ulos. Jumppahuoneessa on joustava lattia ja allas, jossa voi tehdä jumppaliikkeitä.

Ihmisten pitäisi saada asua kotonaan eikä muuttaa laitoksiin pelkästään siksi, että omaiset olisivat rauhallisella mielellä. Teknologia voi ratkaista paljon.”

Aira Samulin, tanssitaiteilija ja yrittäjä, 91

 

Aira Samulin ja Sosiaaliturva
  • 1927 synnyn Ignoilassa, Hyrsylässä.

1940-luku: invalidihuoltolaki, sotilasvammalaki ja lapsilisä

  • 1941 rajavartiopäällikkönä työskennellyt isäni kaatuu, muutamme Helsinkiin.
  • 1950-luvulla menen naimisiin, tytär Pirjo ja poika Jari syntyvät.
  • 1954 minut valitaan mannekiinikuningattareksi.

1960-luku: sairausvakuutuslaki ja äitiyspäiväraha

  • 1960 perustan muotitanssikoulu Rytmikkäät mannekiinit.

1970-luku: asumistuki lapsiperheille ja kunnallinen päivähoito

  • 1973 avioliitto Ekku Peltomäen kanssa.

1980-luku: sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, kotihoidon tuki, vammaispalvelulaki

  • 1982 Hyrsylän mutkan talo valmistuu Lohjan Nummelle.

1990-luku: laki sote-suunnittelusta, sosiaalipolitiikka hallitusohjelmaan

  • 1990-luvulla Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuustoissa.

2000-luku: aktiivisen sosiaalipolitiikan aika

  • 2011 Helsingin Yrittäjien elämäntyöpalkinto.