Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Toimeentulotuen saaja voi olla kuka tahansa meistä

Toimeentulotuki auttaa vuosittain jopa kymmentä prosenttia suomalaisista. Vuodesta 2017 perustoimeentulotukea haetaan ja maksetaan Kelasta. Mikä muuttuu tavallisen suomalaisen ja koko yhteiskunnan kannalta?

Teksti Samuli KotilainenKuvat Juuso Paloniemi
Toimeentulotukea sai Suomessa viime vuonna noin 250 000 kotitaloutta, eli noin joka kymmenes kotitalous.
Toimeentulotukea sai Suomessa viime vuonna noin 250 000 kotitaloutta, eli noin joka kymmenes kotitalous.

Toimeentulotuen saaja kuvitellaan usein moniongelmaiseksi. Todellisuus on toisenlainen.

”Nuori ihminen on juuri valmistunut maisteriksi ja saa kuukauden työnhaun jälkeen hyvän työpaikan. Ensimmäinen palkka tulee tilille kuukauden työssäolon jälkeen. Väliin jää kuitenkin kahden kuukauden tuloton jakso. Jotenkin pitäisi pystyä elämään sekin aika”, kuvailee Assi Sihvonen, joka on Vantaan kaupungin normitetusta toimeentulotuesta vastaava sosiaalityön esimies.

Toimeentulotuki on yhteiskunnan normaali tukikeino siinä missä työttömyysturva tai asumistuki. Toimeentulotukea sai Suomessa viime vuonna noin 250 000 kotitaloutta, eli noin joka kymmenes kotitalous. Tukeen käytettiin koko maassa yhteensä noin 750 milj. euroa. Tuensaajia myös vaihtuu vuosittain, joten merkittävä osa suomalaisista on jossain elämänsä vaiheessa saanut toimeentulotukea.

Toimeentulotuki on yhteiskunnan viimeinen tukiverkko.

Toimeentulotuki on merkittävä tukimuoto yhteiskunnan kannalta. Se on viimesijainen tuki, eli yhteiskunnan 
viimeinen tukiverkko. Vaikka muut tuet jossain elämäntilanteessa pettäisivät, toimeentulotuki takaa jokaiselle suomalaiselle välttämättömänä pidetyn toimeentulon.

Toimeentulotuen siirto Kelaan korjaa nykyisen ongelmallisen tilanteen, sanoo sosiaalityön esimies Teija Hakulinen.

Toimeentulotuen siirto Kelaan korjaa nykyisen ongelmallisen tilanteen, sanoo sosiaalityön esimies Teija Hakulinen.

Tavoite on, että henkilö pääsee vaikean tilanteen yli, säästyy esimerkiksi asunnottomuuden ja syrjäytymisen vaaralta ja voi jatkaa normaalia elämäänsä. Nyt tähän tukeen ollaan tekemässä merkittävää muutosta.

Perustoimeentulotukea 
myöntää jatkossa Kela

Toimeentulotukea ovat tähän saakka myöntäneet kuntien sosiaalitoimistot. Vuonna 2017 perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy Kelan hoidettavaksi.

”Tämä on hyvä muutos, ja se korjaa nykyisen ongelmallisen tilanteen”, sanoo Vantaan kaupungin aikuisten sosiaalityön esimies Teija Hakulinen.

”Kela on luonteva paikka perustoimeentulon myöntämiseen.”

”Merkittävä osa sosiaalityön ammattilaisten ajasta on mennyt peruspaperityöhön, mikä ei vastaa sosiaalityöntekijöiden koulutusta ja palkkausta. Ihmisten taloudelliset tuet tulevat yleensä Kelasta, ja se on luonteva paikka myös perustoimeentulotuen myöntämiseen.”

Samoilla linjoilla on aikuissosiaalityön yksikön päällikkö Virve Flinkkilä.

Kun kaikki tuet haetaan samasta paikasta, tietoja ei tarvitse antaa moneen kertaan ja kaikkien aikaa säästyy.

 

Kolme neljästä hakijasta elää yksin

”Tyypillistä toimeentulotuen hakijaa ei ole olemassakaan”, Assi Sihvonen sanoo. ”Hän voi olla kuka tahansa meistä.”
Monet hakijoista ovat työttömiä mutta eivät kaikki. Osalla on huono koulutustausta, mutta toiset ovat korkeasti koulutettuja. Kaikki ikäluokat ovat edustettuina. Todellisuudessa kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa hän tarvitsee yhteiskunnan viimeistäkin tukiverkkoa. Jotkut tilanteet kuitenkin näyttävät toistuvan.

Yksineläjän vaikeuksien syynä on usein työttömyys.

Kolme neljästä toimeentulotuen hakijasta elää yksin. Yksineläjän talousvaikeuksien syynä on usein työttömyys. Yksin asuvalla ei ole toisen ihmisen tukea vuokranmaksuun ja muihin menoihin. Tilanne on tavallistakin hankalampi, jos työtön saa ainoastaan peruspäivärahaa. Kun tähän liitetään kasvukeskusten suuret vuokrakulut, ongelma on valmis.

Yksin asuva voi saada toimeentulotukea siten, että hänelle jää kohtuullisten asumiskulujen jälkeen noin 480 euroa kuukaudessa elämän perusmenoihin, kuten ruokaan, vaatteisiin, tietoliikennekuluihin ja julkisen liikenteen lippuihin.

toimeentulotuki

Yli vuoden toimeentulotukea saaneita on reilu viidennes suurkaupunkien tuensaajista.

Suurperhe on tiukoilla

Toisessa päässä tuensaajien kirjoa ovat suuret perheet. Yleinen tilanne on se, että äiti hoitaa kotona useita lapsia. Isän tulot, lapsilisät ja äidin kotihoidon tuki eivät yhdessäkään riitä kattamaan suuren perheen menoja.

Toimeentulotuki on määritelty niin, että molemmilla vanhemmilla pitäisi olla kohtuullisten asumiskustannusten jälkeen käytössä noin 400 euroa kuukaudessa. Kukin lapsi korottaa summaa perheen koosta ja lapsen iästä riippuen noin 250–350 eurolla.

Reilu viidennes 
saa pitkäaikaista tukea

Pitkäaikaiset toimeentulotuen saajat ovat pienempi ryhmä kuin usein ajatellaan. Yli vuoden tukea saaneita on suurimmissa kaupungeissa reilu viidennes kaikista tuensaajista. Taustalla on monenlaisia haasteita. Joskus asiaan liittyy pitkäaikainen työttömyys tai jopa päihde- tai mielenterveysongelma. Taustalla ei kuitenkaan tarvitse olla mitään tällaisia ongelmia.

Asiat voivat olla muuten kunnossa, mutta palkasta ulosmitataan vanhoja velkoja.

”Joskus asiat voivat olla asiat muuten kunnossa, mutta palkasta ulosmitataan esimerkiksi vanhoja konkurssista aiheutuneita velkoja. Ulosmittauksessa pitäisi huomioida henkilön elämiskulut, mutta siinä ei välttämättä huomioida asumiskustannuksia”, Assi Sihvonen kertoo.

Tuen tarve voi liittyä myös esimerkiksi pitkäaikaiseen sairauteen.

”Toisinaan ihmisen taloudellinen tilanne tekee riippuvaiseksi sosiaalitoimen avusta. Se ei ole oikein, eikä toimeentulotukea ole tarkoitettu tähän”, Teija Hakulinen sanoo.

”Olisi parempi, että asiakkaat saisivat kaiken perustoimeentulon tuen Kelasta, jolloin heidän tilanteestaan voitaisiin myös huolehtia paremmin kokonaisuutena.”

Säästöä jopa kymmeniä miljoonia

Perustoimeentulotuen siirtämistä Kelaan on kokeiltu Vantaalla rajoitetusti vuodesta 2013 saakka. Sosiaalitoimen etuuskäsittelijät ovat työskennelleet Kelan tiloissa ja hoitaneet toimeentulotuen hakemuksia.

”Asiakaspalaute on ollut erittäin hyvää”, Virve Flinkkilä kertoo.

”Asiakkaat ovat arvostaneet sitä, että talousasioihin liittyvän neuvonnan ja tukipäätökset saa yhdestä paikasta.”

Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan tehostaa käsittelyä.

Flinkkilä pitää selvänä, että perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle tehostaa hakemusten käsittelyä ja tuen myöntämistä. Yksi muutoksen tavoitteista onkin vähentää kuntien työmäärää ja vastuita. Erään arvion mukaan Kelan tehokkaiden tietojärjestelmien hyödyntäminen ja työn tehostuminen saattavat kerryttää valtakunnallisesti jopa kymmenien miljoonien eurojen säästöt toimeentulotuen myöntämisessä.

Uudistukseen suhtaudutaan myönteisesti myös Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä.

Toimeentulotuen myöntäminen perustuu lakiin, mutta sitä on tulkittu kunnissa eri tavoin.

”Muutoksen myötä kansalaiset ympäri Suomea ovat tasa-arvoisemmassa asemassa. Vaikka toimeentulotuen myöntäminen on perustunut lakiin, kunnissa lakia on voitu tulkita eri tavoin”, kertoo vastuualuepäällikkö Päivi Ahola-Anttonen.

Koska toimeentulotuki on viimesijainen tuki, sen saajat ovat lähes aina jo valmiiksi Kelan asiakkaita. Kela tarjoaa aina myös henkilökohtaista palvelua, ja sen palveluverkosto on maan laajimpia.

Kunnat pelkäävät kustannuksia

Sekä Kainuussa että Vantaalla kuitenkin todetaan, että muutokseen liittyy myös haasteita. Yksi niistä on se, miten sosiaalista apua oikeasti tarvitsevat voidaan ohjata nopeasti sosiaalitoimiston palvelujen piiriin – ennen kuin asiat mutkistuvat.

”Tiedän, että Kelaan rekrytoidaan ihmisiä sosiaalitoimistoista, jotta sinne saadaan osaamista myös tälle alueelle”, Ahola-Anttonen sanoo.

Kuntien suurin huoli liittyy kustannusten kasvuun. Kun toimeentulotuki tulee saataville Kelaan muiden tukien rinnalle, hakijoiden määrä saattaa kasvaa. Vaikka Kela huolehtii perustoimeentulotuen myöntämisestä, puolet rahoitusvastuusta säilyy kunnilla.

Puolet rahoitusvastuusta säilyy kunnilla.

Toisaalta on muistettava, että toimeentulotukea myönnetään edelleenkin hakemuksesta. Lisäksi oikeus ensisijaisiin etuuksiin tarkistetaan ennen toimeentulotuen myöntämistä. Kun asiakkaan muut tukiasiat laitetaan kuntoon, toimeentulotuen tarve saattaa jopa poistua.

”Tämä on hallinnon hyvää virtaviivaistamista, joka vähentää päällekkäistä työtä kaikkialla”, Teija Hakulinen kiteyttää. ■

 

Toimeentulotukea saavan tavallinen tarina

Matti on jäänyt työttömäksi. Se ei ollut hänelle suuri yllätys, sillä työn pätkäluonteisuus oli tiedossa. Ongelmana on, että Matti ei ehtinyt kuulua riittävän kauan työttömyyskassaan saadakseen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Hän putoaa pelkän peruspäivärahan varaan.

Lisäksi Matti elää yksin. Ei ole toista ihmistä jakamassa asumisen kustannuksia ja auttamassa pahimman yli.
Tilanne kiristää Matin talouden äärimmilleen. Peruspäivärahaa hän alkaa saada noin 700 euroa kuussa, mutta verojen jälkeen siitä jää käteen vain 560 euroa. Matti asuu pääkaupunkiseudulla tavallisessa asunnossa, mutta pelkästään sen 800 euron vuokra riittää vetämään tilin pakkaselle.

Matin ahdinkoa helpottaa jonkin verran asumistuki, jota hänelle myönnetään 400 euroa kuukaudessa. Lopputulos on silti se, että Matille jää rahaa elämiseen vain noin 150 euroa kuussa. Kun hän maksaa siitä sähkölaskun, puhelinlaskun, nettiliittymän ja vakuutusmaksun, jää muihin menoihin rahaa vain 50 euroa kuussa. Sillä ei käydä montakaan kertaa ruokakaupassa. Jos Matilla olisi yhtään velkaa tai vaikkapa auto, hän olisi todella pulassa.

Kynnys lähteä sosiaalitoimistoon on Matille melkoinen, mutta keskustelu siellä sujuukin mukavissa merkeissä. Hänelle myönnetään 250 euroa kuukaudessa toimeentulotukea. Matti voi taas hengittää hieman vapaammin, jatkaa uuden työpaikan etsimistä, käydä ruokakaupassa ja ostaa bussilippuja, joilla voi mennä työhaastatteluihin.
Matin tarina perustuu todellisiin henkilöihin ja tilanteisiin.