Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Sosiaalihuollon Kanta-palvelu kasvattaa sote-kuntoa

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto yhtenäistää sosiaalihuollon tavoitteita ja toimintatapoja.
Teksti Johanna Hytönen
Sosiaalihuollon asiakastiedot liitetään Kanta-palveluihin helmikuussa 2018.
Sosiaalihuollon asiakastiedot liitetään Kanta-palveluihin helmikuussa 2018.

Sähköisten Kanta-palvelujen kokonaisuus laajenee helmikuussa 2018, kun sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto avautuu. Sosiaalihuollon asiakastietojen liittäminen Kanta-palveluihin on tärkeä työkalu myös sote-uudistuksessa. Mikäli maakuntamalli toteutuu, arkistoon liittyy 300 kunnan sijasta 18 maakuntaa.

”Arkisto ohjaa toimintaa siihen suuntaan, että asiakkaat saavat yhteismitallista palvelua ympäri maan.”

”Arkistoon kirjataan sosiaalihuollon tiedot yhdenmukaisesti. Tämä ohjaa myös toimintaa siihen suuntaan, että asiakkaat saavat yhteismitallista palvelua ympäri maan. Kirjattavat tiedot ja asiakirjan muoto eivät riipu kirjaavasta henkilöstä tai organisaatiosta, vaan kaikista tapahtumista kirjataan yhteneväiset tiedot”, kuvailee hankejohtaja Maarit Rötsä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Terveystietojen sähköiset Kanta-palvelut ovat tulleet vaiheittain käyttöön vuosina 2010–2016. Kanta-palvelujen kokonaisuuden muodostavat toistaiseksi Sähköinen resepti, Lääketietokanta, Potilastiedon arkisto ja tiedonhallintapalvelu sekä Omakanta.

Omakanta-palvelusta jokainen suomalainen näkee omat terveystietonsa ja muun muassa reseptinsä. Muita Kanta-palveluja käyttävät muun muassa apteekit sekä yksityiset ja julkiset terveydenhuoltoyksiköt.

Arkistoon kertyy arvokasta sosiaalihuollon tilastotietoa

Sosiaalihuollon toimintaprosessien yhdenmukaistuminen parantaa asiakkaiden tasa-arvoista palvelua ja helpottaa asiakkaiden ja heidän tietojensa siirtymistä sosiaalihuollon yksiköissä. Tällä on erityisen suuri merkitys, kun sote-uudistuksen valinnanvapaus tulee voimaan. Valinnanvapaus vaikuttaa palveluihin, vaikka kaikki sosiaalihuollon toiminnot eivät välttämättä ole valinnanvapauden piirissä.

Tietojen siirtymisellä ja toimintaprosessien yhdenmukaisuudella on yhä suurempi merkitys sote-uudistuksen valinnanvapauden aikakaudella.

Arkistoon kertyy myös arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää jatkossa päätöksenteon pohjana. Tieto on aiempaa vertailukelpoisempaa, sillä asiakkuudet on nyt määritelty samalla tavalla ympäri maan.

Kela rakentaa sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston järjestelmäympäristön ja huolehtii rajapinnoista. THL määrittelee palvelun toiminnallisuudet ja tarpeet. Yhteistestausvaihe alkaa syyskuussa.

”Järjestelmän toteutus on nyt valmis, ja sitä testataan parhaillaan asiakastestiympäristössä”, kertoo Kelan projektipäällikkö Hanne Laukkanen.

Arkisto liitetään Omakantaan vuoteen 2020 mennessä.

Maarit Rötsä muistuttaa, että sosiaalihuollon yksiköiden liittymisvastuu uuteen arkistoon pitää määritellä pian, jotta aikataulussa pysytään. Nyt arkistoon liittyvät palvelujen järjestämisvastuussa olevat kunnat tai kuntayhtymät. Sote-uudistuksen tultua voimaan resursseista huolehtivat ja käyttöoikeuksia antavat maakunnat.

Arkisto liitetään vuoteen 2020 mennessä myös Omakantaan. Silloin kaikki suomalaiset pääsevät katsomaan terveystietojensa ohella myös sosiaalihuollon tietojaan. Liittämiseen valmistaudutaan ottamalla tavallisia kansalaisia mukaan käyttöliittymän suunnitteluun ja testaukseen.

Sote-yksiköiden kannattaa nyt valmistautua

Maarit Rötsä kehottaa sosiaalihuollon organisaatioita valmistautumaan arkistoon liittymiseen ja suunnittelemaan oman aikataulunsa. Ensimmäisessä vaiheessa liittyminen on vielä vapaaehtoista.

”Tärkeintä olisi nyt kartoittaa omien tietojärjestelmien tilanne ja tehdä päätös liittymisestä”, Rötsä korostaa.

Ensimmäiset pilottiorganisaatiot, kuten Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, rakentavat jo omia tietojärjestelmiään ja valmistelevat rajapintoja arkistoon. Muita pilottiorganisaatioita ovat muun muassa Vaasan ja Turun kaupungit sekä Ensi- ja turvakotien liitto.

Ensimmäiset pilottiorganisaatiot, kuten Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, rakentavat jo omia tietojärjestelmiään.

Kela ja THL ovat yhdessä tehneet tehtävä- ja tarkistuslistoja liittyvien organisaatioiden avuksi. Nyt kannattaa esimerkiksi hankkia työntekijöille sote-varmennekortit.

Sote-varmennekortit ovat henkilökortteja, joiden avulla järjestelmään kirjaudutaan. Sote-varmennekortti osoittaa, että sen omistaja on sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ja että hänellä on oikeus käyttää järjestelmää. Nykyiset terveydenhuollon varmennekortit kelpaavat voimassaoloaikansa loppuun.

Laukkanen arvioi, että sosiaalihuollon asiakastiedon arkistosta tulee sote-uudistuksen myötä yksi monipuolisen yhteistyön mahdollistaja.

”Tiedon liikkuvuus voidaan näin varmistaa”, hän korostaa.