Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Rutinaa muutoksen kourissa

Mihin suuntaan Suomi ja sosiaaliturva kulkevat maailman muuttuessa?

Maailma muuttuu juuri nyt nopeasti.  Pariisin terrori-iskut ja EU-maiden rajoilla jonottavat turvapaikan hakijat ovat tuoneet maailman hädän ja turvattomuuden kotiovellemme. Suomessa talous köhii ja työttömyys kasvaa. Hallitus hakee säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia.

Mihin suuntaan Suomi ja sosiaaliturva kulkevat maailman muuttuessa? Vuoden viimeinen Sosiaalivakuutus-lehti nostaa esiin ajankohtaisia muutoksia, joista osa toteutuu nopeasti, osa on vasta suunnitteilla ja osaa ei tehdä nyt ollenkaan. Eläkkeensaajan asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen oli yksi syksyn puhutuimmista sosiaaliturva-aiheista. Lopulta se päätettiin jättää toteuttamatta. Päällekkäisten järjestelmien yhdistäminen olisi järkevää, mutta käytännössä tämä osoittautui liian tuskalliseksi. Kamppailu eläkkeensaajan asumistuesta kuvaa hyvin niitä yhteiskunnan voimasuhteita, jotka muuttuvat näkyviksi suurten ja kipeiden muutosten yhteydessä.

Viime vuosina on näyttänyt siltä, että vaikeinta sosiaaliturvan muutoksissa on päätösten tekeminen. Nyt hallitus on koonnut säästöohjelman, joka toteutuessaan kääntää Kelan kokonaiskulut laskuun jo ensi vuonna. Vuodesta 2015 vuoteen 2016 etuusmenot vähenevät reaalisesti 0,7 %. Ainoastaan työttömyysturvan ja asumistuen menojen arvioidaan kasvavan.

Viime vuosina on näyttänyt siltä, että vaikeinta sosiaaliturvan muutoksissa on päätösten tekeminen.

Kulujen kasvun taittavat ennen kaikkea ensi vuodelle suunnitellut sairaanhoitokorvausten leikkaukset. Suurin muutos kohdistuu lääkekorvauksiin. Vuoden alussa on tarkoitus ottaa käyttöön 60 euron alkuomavastuu, joka kohdistaa korvaukset aikaisempaa pienemmälle osalle väestöstä. Liki miljoona suomalaista, joiden lääkekustannukset ovat alle 60 euroa vuodessa, putoaisi korvausten ulkopuolelle.

Perinteisesti lääkekorvaukset ovat olleet universaali etuus, johon on oikeus jokaisella Suomen sosiaaliturvaan kuuluvalla, olipa sitten köyhä tai rikas tai vaivana jokin pitkäaikaissairaus tai poskiontelotulehdus. Onkin mielenkiintoista seurata, miten lääkkeiden alkuomavastuu vaikuttaa lääkkeiden ostajien käyttäytymiseen.

Suurten ja vaikeiden säästöpäätösten ohessa sosiaaliturva muuttuu myös kehittämällä. Hyvä esimerkki tästä on uudenlainen avokuntoutus, joka otetaan ensimmäiseksi käyttöön tuki- ja liikuntaelinsairauksissa.  Avokuntoutus on kuntoutujien itsensä toivoma muutos, joka samalla säästää kuntoutuksen kustannuksia.

Yksi lähivuosien suurimmista uudistuksista on perustoimeentulotuen siirto Kelan hoidettavaksi vuonna 2017. Muutos tuo Kelan asiakkaaksi noin 250 000 toimeentulotuen saajaa. Tosin suurin osa heistä on jo ennestään Kelan asiakkaita asumistuen tai työmarkkinatuen saajina.

Miten sosiaaliturvan muutokset muuttavat ihmisten käyttäytymistä ja miten päätökset lopulta vaikuttavat? Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen uusi ylijohtaja Anni Huhtala arvioi, että hyvinvoinnin ja tasa-arvon kysymykset nousevat yhä useammin esille. Suurten muutosten keskellä päätöksentekijöiden pitäisi hyödyntää tutkimusta nykyistä enemmän.  Hyvä tilaisuus tähän tarjoutuu jo ensi vuonna: perustulokokeilu antaa päättäjille mahdollisuuden tehdä näyttöön ja tutkimukseen perustuvia poliittisia päätöksiä.

Maailman ja sosiaaliturvan muuttuessa myös Kela muuttuu. Ensi vuoden alussa työtä tehdään uudessa organisaatiossa ja merkittävästi suuremmissa tulosyksiköissä. Historiallisessa organisaatiouudistuksessa 11 osaston ja 24 vakuutuspiirin tilalle tulee kuusi tulosyksikköä, jotka sisältävät viisi vakuutuspiiriä ja kuusi asiakaspalveluyksikköä.

Muutos keventää hallintoa ja selkeyttää Kelan toimintaa. Uudistus on välttämätön, jotta Kela pystyy vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin ja kehittämään asiakaspalveluaan.  Mukana muutoksessa pysyy vain muuttumalla itse. Tämä koskee myös Sosiaalivakuutus-lehteä – maaliskuussa 2016 saat luettavaksi uudistuneen version lehdestämme!

 

Minna Latvala